Asioita joita haluaisin kirjoittaa ja lukea

Tällainen postaus tällä kertaa.

Kirjoittaa kolme kirjaa. Järjestys aleneva nouseva vielä tarvittavan sivistyksen määrässä.

  1. Työllistämisluvut poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Keskiviikkona veljeni kirjoitti Helsingin Jätkäsaaren hotellin väitetyistä työllistämisvaikutuksista. Luvut olivat melko kyseenalaisia, eikä se minun nähdäkseni ole mitenkään poikkeuksellista tässä genressä. Kirja alkaisi luonnollisesti pohdinnalla työllisyysvaikutusten mahdollisista analyyttisistä kehikoista. Onko projekti sitä parempi, mitä enemmän siihen käytetään resursseja? Miten työllisyysvaikutuksia ylipäänsä voi laskea? Päähuomio olisi kuitenkin erilaisten hankkeiden ja tuotannonalojen yhteydessä esitettyjen lukujen tarkasteluun. Miten vaikkapa turkisala työllistää 22 000 ihmistä Suomessa? Miten 10 miljoonan euron rakennushanke voi tuottaa talouteen ilman välillisiä vaikutuksia 160 henkilötyövuotta? Työllistämislukuihin viitataan paljon poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, mutta harvoin mietitään sitä, mistä nämä luvut tulevat.
  2. Taloustieteen analogiat. Aiheita: talous organismina/koneena, Milton Friedmanin termostaatti ja Knut Wicksellin sylinteri/heiluri.
  3. 10 kirjaa rahasta. Aiheita: niukkuus Ankkalinnassa (ajan äärettömyys eli ei-niukkuus voi selittää sitä, miksi Roope jahtaa sanomalehtiä puistossa ja sitä, miksi vauraus tuntuu perustuvan ei-tuotettuun pääomaan, kuten jalometalleihin ja öljyyn) ja pääoman mysteeri Lauri Viidan Moreenissa (siitä on tovi, kun luin tuon kirjan, mutta muistaakseni siinä kuvataan hienosti sitä, miten Pispala nousee työläisten taatessa toistensa lainoja).

Blogitekstejä:
  1. Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinoiden vakaus. Lars Svensson erosi Ruotsin keskuspankista koska ei saanut tukea joustavammalle inflaatiotavoitteelle. Keskuspankissa ilmeisesti pelätään, että alhaiset korot saavat aikaan velkaantumista ja tätä kautta vaarantavat vakautta. Itse ajattelen, että Svensson on oikeassa: myös tiukalla rahapolitiikalla on haittavaikutuksensa, ja vaikka alhaiset korot olisivatkin yhteydessä rahoitusmarkkinoiden epävakauteen - mikä ei ole välttämättä totta - rahoitusmarkkinavakautta varten on omat välineensä.
  2. Maahanmuutto ja vaihdannan hyödyt. Vuosikymmeniä talous kasvoi tavaroiden kautta ja kansallisvaltiot kykenivät harjoittamaan molempia osapuolia hyödyttävää vaihdantaa niin, että ihmiset pysyivät paikoillaan ja tavara ja raha liikkuivat rajojen yli. Nyt kehittyneissä maissa kulutuksen kasvu keskittyy palveluihin, joita pitäisi tuottaa lähellä. Vaihdanta vaatisi sitä, että niitä erivärisiä ihmisiä kaukaa pitäisi päästää tänne tekemään työtä. On helppo sanoa, että me täällä olemme jo niin kehittyneitä, ettemme me tarvitse näitä vaihdannan hyötyjä, mutta kyse on myös heistä.
  3. Mitä euroalueelle kuuluu? Tähän liittyen:
  4. Vero- vs. menosopeutuksessa ei ole kyse taloustieteestä, vaan politiikasta: voiko hallitus uskottavasti luvata sopeuttaa myöhemmin?
  5. Velka, ja vapaus ei-dominointina.

Yleistä kirjoittelua:
  1. Essee yhteiskunnallisesta suunnittelusta, fasismista ja sosialismista. V niin kuin Verikosto-sarjakuvan Kohtalo-tietokonejärjestelmän ideologinen hallinta ja taloudellinen suunnittelu Neuvostoliitossa (ja/tai Allenden Chilessä).
  2. Muistio Matti Pohjolalle Taloustieteen oppikirjasta, jota opetan nyt valmennuskurssilla.

Lukemista:
  1. Ziliak & McCloskey: The Cult of Statistical Significance. En yleensä perusta teeseistä, joihin liittyy valtavan suuria vaatimuksia ("All kidding aside: all the econometric findings since the 1930s need to be done over again."), mutta 1) tässä on McCloskey ja 2) mitä vähän argumentteihin olen tutustunut, ne vaikuttavat järkeviltä. Olen opiskellut merkittävän määrän tilastotiedettä ja ekonometriaa, mutta on joitakin perustavanlaatuisia kysymyksiä, jotka edelleen mietityttävät. Esimerkiksi: mitä merkitystä p-arvoilla on makroekonometriassa? P-arvot käsittääkseni liittyvät otoksiin ja niihin liittyviin sattumiin, mutta jos tarkastelee vaikkapa inflaatiota euroalueella, ei siinä ole mitään otosta. On vain se, mitä tapahtui, ja sillä selvä.

Ja tämä kaikki on harrastelua. Elannon eteen pitäisi tietenkin läpäistä tenttejä ja tehdä tutkimusta...

1 kommenttia:

Jaakko Stenhäll kirjoitti...

Tuo pääoman mysteeri näkyy muuten hyvin Volter Kilven Alastalon salissakin. Ensin isäntämiehet takaavat toisilleen kuunarit, sitten prikit ja lopulta parkin - aina niin että kaikki ovat keskenään osilla toinen toisensa alkusissa.

Pääoman kasautuminen (ja kasaamisen taito) on oikeastaan koko kirjan keskeinen juttu, kuten joskus kirjoittelinkin:

http://jaakkostenhall.blogspot.fi/2012/12/vapaa-kauppa-markkinatalous-ja-henkinen.html

Lähetä kommentti

Kommentti

Blogiarkisto