Lukemisia

Siitä on pitkä aika, kun viimeksi päivitin lukemisiani tänne, mutta toisaalta olen jonkin verran onnistunut keskittymään gradukirjallisuuteen enkä ole lukenutkaan ihan kauhean paljoa muuta kuin artikkeleita, joista ei täällä kannata paljoa huudella.

1. Meillä on ollut pitkään lainassa Noel Kingsburyn Hybrid: The History and Science of Plant Breeding. Kirja on hyvin kirjoitettu mutta kieltämättä raskas itseni kaltaiselle lukijalle, joka ei ole mitenkään älyttömän kiinnostunut aiheesta. Jätinkin sen kesken. Kuten arvatakin saattaa, kirja auttaa ymmärtämään ongelmia, joita käsitteissä "luonnollinen" ja "luonnonmukainen" on, kun niitä käytetään kasveista puhuttaessa. Ja kyllä, kirjasta voi saada irti jotain ajatuksia GMO-keskusteluun, mutta en tiedä onko se hedelmällisin tapa lukea kirjaa.

Itselleni jäi mieleen pointti siitä, että (hyöty)kasvien jalostajat eivät ole suinkaan maksimoineet tuottoa (yield) vaan kasvien kestävyyttä eri olosuhteissa ja minimoineet tällä tavalla riskejä. Nykyaikana kun saadaan finanssimarkkinoiden autuutta levitettyä joka maailmankolkkaan voidaan viljellä kasveja, jotka tuottavat suurempaa satoa suuremmalla riskillä, kun vakuutusmarkkinoiden avulla voidaan tasata tätä riskiä.

2. Milton & Rose Friedman: Free to Choose: A Personal Statement. Olen miettinyt asiaa ja puin varmaan (Milton) Friedmania ja omaa suhdettani häneen ja hänen teksteihinsä ensi vuonna, kun miehen syntymästä on kulunut sata vuotta. Rodrik ehtikin jo avata tulen. Mielenkiintoista nähdä, millaisia kirjoituksia ja näkemyksiä ensi vuonna tulee esiin.

3. Alan Moore & Dave Gibbons: Watchmen. No, kyllähän se vaikutti aika suurelta teokselta. Tarvitsee varmaan auetakseen useamman lukukerran ja hieman taustoitusta. Eniten jäin varmaan miettimään Veidtia, hänen persoonaansa ja valintojaan. Tartuin kirjaan lähinnä koska V niin kuin Verikosto on niin lähellä sydäntäni ja luin sen taas kerran tuossa vähän aikaa sitten. Se on hyvä, siitä menen takuuseen.

4. Arthur Brooks: Gross National Happiness. Luin teoksen ViNOn Onnellinen yhteiskunta-kampanjaa ajatellen. Melko kevyesti kirjoitettu kirja, käy läpi enimmäkseen kirjoittajan itsensä tuottamia empiirisiä tuloksia lähinnä kai GSS-aineistosta. Täysin siis jenkkikeskeistä eikä välttämättä auta ymmärtämään onnellisuuden yhteiskunnallista puolta muualla.

5. Stanley Fischer: IMF: Essays from a Time of Crisis. Vaikea suositella kenellekään muulle kuin kansista tuntevalle ja kv.talouspolitiikasta kiinnostuneelle. Opin sen, että IMF:n ongelmakenttä noin talousteoreettisessa mielessä on hyvin laaja.

Olen nyt lukemassa Robert H. Frankin Darwin Economyä, mutta siitä ajattelin kirjoittaa vähän pidemmän arvion.

P.S. Nyt on käynnistymässä asteittan yllä mainitsemani ViNOn Onnellinen yhteiskunta-kampanja. Parin viikon päästä sivustolla alkaa keskustelu Onnellisuuspolitiikan rajoista ja mahdollisuuksista, utopioista ja ihmisluonnosta. Avauspuheenvuoron on kirjoittanut Marko Hamilo ja voin kertoa, että se on hyvä.