Mikä on todellista?

Finanssimarkkinat ovat irrallaan reaalitaloudesta.

Emmehän me tuota mitään oikeasti enää, oikeat työt tehdään Kiinassa.

Ajatus siitä, että finanssimarkkinat olisivat jotenkin perustavanlaatuisesti irrallaan "todellisesta" reaalitaloudesta tai että toiset työt ovat "oikeampia" kuin toiset on oman kokemukseni mukaan voimakas elementti kansanmiehen ajattelussa. Kansanmiehellä tarkoitan ihmistä, joka ei ole inessä economicsin skenessä. Ja taloustietelijöiden suhtautuminen asiaan on varmasti "luonnottomampi", epäintuitiivisempi. Taloustieteessä turvaudutaan aika paljon abstraktioon matematiikan kautta, joten se ehkä auttaa ihmisiä pääsemään yli "luontaisista" intuitioistaan (ja kehittämään uusia).

Musta on vaikea lähteä argumentoimaan tuota työ-väitettä vastaan, koska se hajoaa palasiksi jos sitä tarkastelee vähänkin lähempää. Liittyvätkö "oikeat" työt jotenkin fyysisyyteen ja materiaalisuuteen? Voisiko taustalla olla jokin sellainen ajatus, että työn tarkoitus on tuottaa tavaraa? Tekevätkö valkokaulustyöntekijät "oikeita" töitä jos he ovat töissä yrityksessä, joka tuottaa jotain tavaraa? Minun on vaikea puhua tästä, koska en ymmärrä sen taustalla olevaa logiikkaa, vaikka ymmärränkin sen intuition.

Finanssimarkkinat ovat irrallaan reaalitaloudesta-väite on mielenkiintoisempi. Usein kuulee väitettävän, että finanssi-instrumentit eivät perustu millekään. Tai samaa tarkoittaen voidaan sanoa, että ne perustuvat vain lupauksille ja että niiden hinta perustuu vain luottamukseen. Mutta mikä on todellista, jos eivät lupaukset ja luottamus? Niiden varaan elämämme tärkeimmät asiat perustuvat. Luotetaan siihen, että ystävät auttavat vaikeina aikoina. Luotetaan siihen, että herää aamulla ja rakastaa kumppaniaan edelleen. Luotetaan siihen, että työnantaja ei päätä rikkoa työsopimusta tai muuten vain antaa potkuja. Luotetaan siihen, että asuntolainat maksetaan ajallaan takaisin. Jos nämä eivät ole "todellisia" asioita, mitkä ovat?

Vasarat. Koneet. Vilja. Kouriintuntuva ja tavaraa tuottava. Mutta se on aivan typerä tapa käsittää maailma.

Finanssimarkkinoiden yhteyttä reaalimaailmaan epäillään, koska reaalimaailma on paljon vakaampi kuin finanssimarkkinat. Pörssi laskee 5 %, mutta kun katsoo ympärilleen, mikään ei ole muuttunut. Luontainen johtopäätös on se, että finanssimarkkinat ovat reaalimaailmasta irrallisia. Mutta kun katsoo ympärilleen, ei välttämättä näe kaikkea; näkee vain ce qu'on voit, kuten Bastiat asian ilmaisi. Mutta myös ce qu'on ne voit pas, se mitä ei nähdä, on olemassa. Ei nähdä sitä, kuinka arviot siitä, miten Angela Merkel aikoo toimia, ovat muuttuneet. Ja se, miten Angela Merkel aikoo toimia on olemassa ja vaikuttaa talouteen.

Vastalause voi syntyä siitä, että se, mikä muuttuu, on vain finanssimarkkinoiden arvio. Kun menen lähikauppaani, niin kassahenkilö ei luultavasti ole muuttanut arviotaan siitä, miten Angela Merkel aikoo toimia. Hän ei välttämättä edes tiedä, kuka Angela Merkel on. Mutta faktoja ja todennäköisyyksiä on olemassa, ja ne eivät ole demokraattisesti päätettävissä. Jos puolet kansasta sanoo, että huomenna sataa, ei sillä ole merkitystä sille, sataako huomenna vai ei. Markkinat ovat yleisesti ottaen hyvä, tai ainakin paras, tapa muodostaa todennäköisyysarvioita. Jos olet eri mieltä, olet luultavasti väärässä.

Seuraava vastalause tulee varmaan itseääntoteutettavuudesta. Arvio siitä, että sataako huomenna vai ei, ei vaikuta sateen todennäköisyyteen. Mutta kaikilla finanssimarkkinoilla arvio ei ole näin erillinen todennäköisyydestä itsestään. Se, että defaulttaako Kreikka riippuu mm. Kreikan velkakirjojen hinnasta, johon vaikuttaa arvio siitä, defaulttaako Kreikka (, joka riippuu mm. Kreikan velkakirjojen hinnasta...).

Ja se on legitiimi huoli. Mikä tärkeintä, katso mistä lähdettiin ja mihin päästiin! Ollaan lähdetty huonosti määritellystä ajatuksesta siitä, että finanssimarkkinat ovat irrallaan reaalitaloudesta ja päästy jo hieman tarkemmin määriteltyyn ongelmaan, nimittäin siihen, että finanssimarkkinoiden arvioissa on itseääntoteuttavia elementtejä. Jargonilla puhutaan auringonpilkuista (ei kaikki jargon kuulosta ikävältä). Ollaan saatu jo jalansija tiedekentästä; ongelma on määritelty niin, että on mahdollista löytää sitä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Jos lähtisi etsimään artikkeleita aiheesta "ovatko finanssimarkkinat irrallaan reaalitaloudesta", löytäisi varmaan vähemmän tieteellistä materiaalia. Ja jos uskoo, että totuus on arvokas asia ja tiede hyvä keino sen selvittämiseksi, voi olla iloinen tehdystä matkasta.

10 kommenttia:

Artturi kirjoitti...

Allan:"Ja se on legitiimi huoli."

Se, että Kreikka defaulttaa vai se, että

"kaikilla finanssimarkkinoilla arvio ei ole näin erillinen todennäköisyydestä itsestään."

Miks?

Allan Seuri kirjoitti...

Sori epäselvyydestä, viittasin jälkimmäiseen. Mihin viittaat miksi-kysymyksellä?

Artturi kirjoitti...

Et miks se olis legitiimimpi huoli ku se, että sääennustus ei vaikuta säähän.

Allan Seuri kirjoitti...

Siinä missä sääennustus (arvio) ei vaikuta säähän (tapahtuma) finanssimarkkinoilla toisinaan markkinakorko (arvio) vaikuttaa defaulttaamiseen (tapahtuma). Tällä tavalla todellisuuden ja siitä tehtävien arvioiden suhde on monimutkaisempi jälkimmäisessä tapauksessa. Siinä missä tietyt "fundamentaaliset" tekijät tuottavat aina tietyn säätilan, tietyt "fundamentaaliset" tekijät voivat tuottaa sekä defaultin että ei-defaulttia, riippuen auringonpilkuista, määritelmällisesti ei-fundamentaalisista tekijöistä.

Vielä summatakseni: Voidaan ajatella, että finanssimarkkinat viittaa arvioihin, reaalinen talous fundamentteihin. On olemassa multiple equilibria, tietyt fundamentit voivat tuottaa erilaisia tapahtumia riippuen arviosta. Tämä varmaan vastaa monien mielessä finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden, jos ei irrallista niin ainakin häiritsevän ei-niin-yksinkertaista suhdetta.

Artturi kirjoitti...

Allan:"Siinä missä tietyt "fundamentaaliset" tekijät tuottavat aina tietyn säätilan, tietyt "fundamentaaliset" tekijät voivat tuottaa sekä defaultin että ei-defaulttia, riippuen auringonpilkuista, määritelmällisesti ei-fundamentaalisista tekijöistä.
"

Riippuu varmaan pidätkö auringonpilkkuja fundamentaalisina vai et.

Finanssimarkkinat viittaa arvioihin toki, mutta ei ne arvioit tuu eetteristä. Ja toki, jos ihmiset olis erilaisia, niin sit ne vois arvioida jotain fundamentteja eri tavalla, mut miks sä oletat, että ihmiset vois olla erilaisia?

Voihan sääkin olla erilainen, jos joku tuuli olis erilainen tai mitä ikinä. Miks sä fiksaat tuulet, mutta et fiksaa ihmisiä?

Allan Seuri kirjoitti...

Mun on myönnettävä, etten täysin ymmärrä pointtiasi. Kysymykseen siitä, onko auringonpilkut fundamentaalisia vai ei: kuten siteeraamassasi kohdassa korostan, auringonpilkut ovat _määritelmällisesti_ ei-fundamentaalisia, ks. esim. "sunspot equilibrium" Palgravesta. Tää tietenkin vie ongelman seuraavaan kohtaan, eli siihen, miten määritellään fundamentaalinen ja ei-fundamentaalinen.

Mä en ole tutustunut tuohon auringonpilkku- tai multiple equilibria-kirjallisuuteen sen suuremmin, pitää tehdä se, ennen kuin suuremmin uskallan aiheesta keskustella (ja ennen kuin osaan sanoa, missä määrin tämä on edes merkityksellistä alkuperäisen aiheen kannalta) :)

Artturi kirjoitti...

Mä yritän siis kysyä, että miks se, että ihmisten arviot vaikuttaa todellisuuteen olis ongelma yhtään sen enempää ku se et ihmisten arviot ei vaikuttas todellisuuteen.

Eiks tää olis voinu mennä toisinkin päin?:

Sä:Ihmisten arviot vaikuttaa todellisuuteen. Sään ennustamisen ongelma on, että ihmisten arviot säästä ei vaikuta säähän.

Mä: Miks se olis ongelma?

Sä: !? No koska sit sää on aina riippuvainen pelkästään ihmisistä riippumattomista jutuista

Mä: Miks se olis ongelma?

Sä: No koska sit sää on aina yhdessä tasapainossa, eikä se tasapaino riipu ihmisten arvioista.

Mä: ?!

Rogue kirjoitti...

Niin, kai toi riippuu vaan siitä, mikä on kokonaisvaikutus hyvinvointiin ja sen jakautumiseen. Korko muodostuu käytettävissä olevan informaation perusteella ja osa siitä infosta on erinäisten auktoriteettien sanomiset. Joskus ne on perseestä, mut luulis et useemmin ne osottaa oikeeseen suuntaan ku väärään. Tai en ainakaan keksi miks markkinat valikois infoauktoriteeteikseen pitkällä tähtäimellä tahoja, joiden tiedot ei oo käyttökelposii.

Jos minkään tahon arvioilla ei olis merkitystä vaikka Italian lainapapereiden korkoon, se tarkottais joko sitä et informaatio olis likimain täydellistä ja symmetristä kaikkien osapuolten suhteen tai sit sitä, et infoa on niin huonosti saatavilla, et kukaan ei pystyis sanomaan mitään oleellista. Eka vaihtoehto ei oo realistinen ja tokassa korot olis varmaan älyttömän korkeella.

Allan Seuri kirjoitti...

Artturi: Jos mä ilmaisisin asian näin. Tiedän, että tämä on hieman eri argumentti, mutta sellaista se on, kun oma ajattelu kehittyy. Se, mikä ihmisiä voi häiritä, legitiimisti, finanssimarkkinoissa on se, että jos auringonpilkut vaikuttavat finanssimarkkinoiden arvioon todellisuudesta, ja nämä arviot itsessään vaikuttavat todellisuuteen, todellisuuteen vaikuttavat auringonpilkut. Sitä arviot-vaikuttaa todellisuuteen-hommaa tarvitaan siis tuossa päättelyketjussa, mutta siinä on muutakin.

Kansanmies-olkinukke voisi sanoa: Meteorologit voivat saada aikaan sen, että ihmiset menevät sadesäähän ilman sateenvarjoja. Sijoittajat voivat saada aikaan sen, että minkä piti olla aurinkoinen päivä, onkin sateinen päivä. Jälkimmäiset ovat vaarallisempia.

Artturi kirjoitti...

"Se, mikä ihmisiä voi häiritä, legitiimisti, finanssimarkkinoissa on se, että jos auringonpilkut vaikuttavat finanssimarkkinoiden arvioon todellisuudesta, ja nämä arviot itsessään vaikuttavat todellisuuteen, todellisuuteen vaikuttavat auringonpilkut."

njoo... mä en tiiä onko noi auringonpilkut tässä hyvä metafora. (ja joo tiiän, että et oo eka, joka käyttää sitä, ku oikeesti ne vaikuttavat jutut on varmaan konkreettisempia)

Onhan se toki noin, että finanssimarkkinat on eri asia ku sään ennustaminen, mutta mä en ymmärrä, et miks toinen olis ongelma ja toinen ei. Eiks ne oo vaan erilaisia, molemmat ihan yhtä ongelmallisia omilla tavoillaan?

Tai siis jos mua häiritsee sään ennustamisessa se, että sää on riippumaton siitä tehdyistä arvioista, nii onks sun mielestä tää legitiimiä?

Jos kaikki todellisiin ominaisuuksiin perustuva häiritsevyys on legitiimiä, niin miks sä haluut korostaa, että finanssimarkkinoiden häiritsevyys on legitiimiä?

Lähetä kommentti

Kommentti

Blogiarkisto