(Ek)sote-säästöistä

Tämä on lyhyt postaus eräästä yksityiskohdasta. Kirjoituksessa ei päädytä merkittäviin johtopäätöksiin. Teki vain mieli sanoa eikä mahtunut Twitteriin.

Jo kaatuneen sote-uudistuksen säästöpotentiaalin yhteydessä nostettiin usein esille Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Tämä on luontevaa, koska Eksote tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille Etelä-Karjalan yhdeksälle kunnalle, ja tältä osin vastasi sitä mitä sote-uudistuksellakin haettiin. Toki sote-uudistuksessa oli paljon sellaisiakin asioita, joita Eksoten mallissa ei ole (kuten laaja valinnanvapaus).

Paljon puhuttuja leveämpiä hartioita haki myös Kataisen hallitus, jonka työtä THL arvioi maaliskuun 2014 julkaisussaan ”SOTE-uudistuksen ennakkoarviointi”.

(En ole muuten koskaan ymmärtänyt miksi sote pitäisi kirjoittaa kaikki kirjaimet isolla.)

Kataisen hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia arvioitiin tarkastelemalla neljää suomalaisaluetta, jossa oli jo tehty ”lakiesityksen mukaisia tai niitä muistuttavia järjestelyitä”. Yksi näistä oli Eksote. Eksotelle haettiin vertailukunnat (Akaa, Petäjävesi, Hanko, Kustavi, Heinävesi, Kauhajoki, Lavia, Vesilahti) tiettyjen kriteerien perusteella. Nykyään vertailuryhmän muodostaminen tehtäisiin toivottavasti synteettisellä kontrollimenetelmällä.

Kuten kirjoittajat toteavat:

Eksoten alueella nettokustannukset laskivat noin 0,2 prosenttia vuodessa, kun vertailualueella nettokustannukset kasvoivat reaalisesti 2,2 prosenttia vuodessa. Eksoten perustamisen voidaan siis katsoa hillinneen nettokustannusten kasvua ensimmäisten kolmen toimintavuoden aikana. Pitemmän aikavälin taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta tulevina vuosina.

No, Kataisen hallituksen sote-uudistus kaatui ja leveämpien hartioiden etsintä jatkui Sipilän hallituksessa, osin aiempaa työtä hyödyntäen.

(Tulipa mieleen: jos kerran soten uudistamisessa tarvitaan leveämpiä hartioita, onko kenellekään tullut mieleen soittaa Jorma Ollilalle?)

Marraskuulle 2015 päivitetyssä STM/VM-muistiossa ”Sote-uudistuksen säästömekanismit” viitataan THL:n arvioon, ja vielä maaliskuussa 2017 annetussa hallituksen esityksessä sote- ja maakuntauudistukseksi tuo samainen arvio kulkee mukana, asianmukaisien varaumien kera:

Terveyden  ja  hyvinvoinnin  laitoksen  arvion  mukaan  ennen  Eksoten  muodostamista  vuonna 2010 alueen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat Etelä-Karjalassa jonkin verran pienemmät kuin vertailualueen kuntien kustannukset. Ne olivat kasvaneet hieman nopeammin kuin vertailualueen kustannukset eli 3,4 prosenttia vuodessa nykyisen Eksoten kunnissa ja 2,8 prosenttia  vuodessa  vertailualueen  kunnissa.  Eksoten  perustamisen  jälkeen  vuosina  2010–2012  alueen  nettokustannusten  kasvu  oli selvästi  hitaampaa  kuin  ennen  sen  perustamista ja myös  hitaampaa  kuin  sen  vertailualueella.  Eksoten  alueella  nettokustannukset  laskivat  noin 0,2 prosenttia vuodessa, kun vertailualueella nettokustannukset kasvoivat reaalisesti 2,2 prosenttia vuodessa. Tällä perusteella laskien Eksoten muodostaminen hillitsi sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvuvauhtia 2,4 prosenttia vuodessa verrattuna vertailualueeseen. 

Ehdotuksen perusteella muodostettavat maakunnat ovat kooltaan ja olosuhteiltaan keskenään erilaisia ja myös suurelta osalta erilaisia kuin Eksote ja Kainuu. Sen vuoksi vaikutukset voivat vaihdella alueittain. Lisäksi ehdotettava malli poikkeaa nykyisistä Eksoten ja Kainuun malleista  olennaisesti,  koska  näissä  ei  ole  toteutettu  järjestämisen  ja  tuottamisen  hallinnollista erottamista eikä monituottajamallin kautta lisääntyvää yksityisen palvelutuotannon osuutta eikä valinnanvapausmallin vaikutusta.

No, THL:n vertailu on vuodelta 2014 ja sen aineisto päättyy vuoteen 2012. Miltä tilanne näyttää tuoreimmilla tiedoilla? Alla on THL:n kuvio replikoituna, ainoana erona tietääkseni se että Lavia ei ole mukana vertailukunnissa koska se lakkautettiin vuoden 2014 lopussa.

Tältä tilanne näyttää tuoreimmalla datalla:

Minulla on tässä lähinnä kaksi pointtia.

Ensinnäkin tuntuu siltä, että Eksote sai sote-säästökeskustelussa suhteettoman suuren painoarvon. Kyse oli lopulta vain kuudesta datapisteestä: vuodet 2010–2012 Eksote- ja verrokkiryhmissä. Tietenkin kun tehdään hallinnollisia uudistuksia, niin evidenssiä on vähälti. Kansainvälisen evidenssin soveltaminen on vaikeampaa kuin vaikkapa yksilöiden vero- ja sosiaaliturvamuutoksissa, ja havaintoja on vähemmän kuin yksilötason tapauksissa, koska hallinnollisia yksiköitä on vähemmän kuin yksilöitä. Että ehkä kyse on lopulta enemmän siitä, että kustannussäästöt saivat epävarmuuteensa nähden suhteettoman suuren painoarvon sote-uudistuksessa.

Toinen pointti on se, että jos arviot ovat menetelmällisesti ja aineistonsa puolesta hyvin yksinkertaisia, arvioita tulisi päivittää. Vuonna 2017 annetussa hallituksen esityksessä puhutaan edelleen vuosien 2010–2012 kehityksestä. Tiedän että STM:ssä piti kiirettä, mutta ei lukujen päivittäminen niin iso vaiva olisi ollut. Itse asiassa em. vuoden 2015 STM/VM-muistiossa luvut on päivitetty sen yhden vuoden (2013) osalta jolta oli mahdollista. Jos hallituksen esitykseen olisi tuotu mukaan vuodet 2014–2015 tai edes vuosi 2014, olisi kuva Eksoten tuottamista säästöistä muuttunut merkittävästi. Ja jos yksi tai kaksi datapistettä heilauttaa kuvaa näin, on syytä olla varovainen sen suhteen, onko tässä nyt identifioitu oikein Eksoten kustannusvaikutus.

"Katsokaas, tämä luku tässä oli vähän pielessä."
"Eikö olisi hyödyllisempää selvittää kuolinsyy?"