Alkoholi, kuolema ja Venäjä

Tässä aihe, johon en odottanut tutustuvani tänään. Jani Kaaro kirjoittaa HS.fi:n tiedekolumnissaan "Addiktiot ovat korvikkeita hengen köyhyydelle" seuraavasti:

Missään tämä markkinatalouden ja addiktioiden yhteys ei näy tällä hetkellä niin traagisesti kuin Venäjällä, jossa alkoholiongelma ei ole koskaan ollut näin paha. Alexanderin teoriaa mukaillen on helppo nähdä, kuinka sosialismin hajoaminen jätti ihmiset juurettomiksi.
Vaikka monet nauravat sosialismille, se tyydytti ihmisten yhteisöllistä tarvetta varmasti satakertaisesti enemmän kuin sen tilalle tullut individualistinen kilpailu ja tavarataivas. Nyt venäläiset lääkitsevät psyykkistä kipuaan vodkalla ennennäkemättömällä intensiteetillä, mikä vie yhä useamman aikaiseen hautaan.
Suurella monitieteilijällä,Gregory Batesonilla, oli tapana sanoa, että addiktio on yksi isoista kysymyksistä – kysymys, jonka varassa sivilisaatiot nousevat tai kaatuvat. Jos se on totta, ennuste on heikko. 
Vapaa markkinatalous on heltymätön vaatimuksessaan alistaa kulttuuriset ja sosiaaliset arvot taloudellisen hyödyn imperatiiville. Se ei epäröi kajota mihinkään sosiaaliseen yksikköön, jos talous vaatii sen hajottamista tai uudelleen järjestämistä.

Kaaro siis väittää, että sosialismin aikana alkoholinkulutus ja alkoholin aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat olivat nykyistä vähäisempiä Venäjällä. Pitääkö tämä paikkansa?

WHO:n vuoden 2011 raportin (pdf) mukaan alkoholinkulutus Venäjällä oli 15,76 litraa per (aikuinen) henkilö. Mitä se oli neuvostoaikaan? Nemtsovin (2000) ja Tremlin (1997, viitattu edellä mainitussa) arvioiden mukaan se oli 1980-luvun alkupuolella, ennen Gorbatshovin raittiuskampanjaa, neljäntoista ja viidentoista litran välillä. On siis näiden lukujen valossa totta, että alkoholia kulutetaan nyky-Venäjällä "ennennäkemättömällä intensiteetillä", mutta ero sosialismin aikaan on hyvin maltillinen. Entä kuolemat?

En löytänyt hyvää, vertailukelpoista tutkimusta alkoholista kuolinsyynä Neuvostoliitossa ja nyky-Venäjällä. Nemtsov (2002) puhuu alkoholikuolemista koko väestössä neuvostoaikaan, kun taas nykyaikaa koskevat arviot, joita löysin, koskivat vain nuorempaa väestöä, alle 55-vuotiaita.

Useissa artikkeleissa, joihin tutustuin, korostettiin alkoholin roolia 15-54-vuotiaiden (miesten) kuolinsyyn vaihteluiden selittäjänä, joten osviittaa saa tarkastelemalla tätä lukua. Ainakin alla olevan käppyrän mukaan kuoleman riski tässä ikäryhmässä on jotakuinkin sama, jopa pienempi kuin mitä se oli 1980-luvun alussa.

Kuva BBC:n uutisesta "Vodka blamed for high death rates in Russia". Kuvan taustalla Zaridze et al. (2014): "Alcohol and mortality in Russia: prospective observational study of 151 000 adults", julkaistu Lancetissa.

Yllä olevan perusteella alkoholinkulutus on siis nyky-Venäjällä vain hieman sosialismin aikaa korkeammalla tasolla, kun taas ennenaikaisten kuolemien osalta tilanne on sama kuin ennen, jopa parempi. Onko tällä väliä Kaaron tekstin lennokkaan loppupäätelmän kannalta? Jos ei, on syytä kysyä, miksi tekstissä ylipäänsä puhutaan alkoholista Venäjällä.


Viitteet:
Nemtsov, A.V. (2000). Estimates of total alcohol consumption in Russia, 1980-1994. Drug and alcohol dependence, 58: 133-142.
Nemtsov, A.V. (2002). Alcohol-related human losses in Russia in the 1980s and 1990s. Addiction, 97: 1413-1425.
Zaridze et al. (2014). Alcohol and mortality in Russia: prospective observational study of 151 000 adults. Lancet, Early Online Publication, 31 January 2014.

P.S. Kommentit ovat, kuten aina, tervetulleita. Jos jollakulla on parempaa tietoa alkoholista Venäjällä nykyaikana vs. sosialismin aikaan, laittakaa viitettä tulemaan.


EKP laskee rimaa ja nostaa odotuksia

Yhteiseurooppalainen rahapolitiikka on vuodesta 2009 puhunut joka kuukausi EKP:n pääjohtajan kautta ja julistanut, että inflaatio-odotukset euroalueella ovat ankkuroituneet niin, että ne ovat linjassa sen kanssa, että inflaatio keskipitkällä aikavälillä pidetään alle mutta lähelle kahdessa prosentissa. Lausemuoto on vaihdellut, mutta sisältö on pysynyt samana. Aina viime marraskuuhun asti.

Vuoden 2013 heinä-, elo-, syys- ja lokakuun pressikokouksissa asia ilmaistiin seuraavasti:

Inflation expectations for the euro area continue to be firmly anchored in line with our aim of maintaining inflation rates below, but close to, 2% over the medium term.

Marras-, joulu-, tammi- ja helmikuussa tämä sama lause on kuulostanut tältä:

Inflation expectations for the euro area over the medium to long term continue to be firmly anchored in line with our aim of maintaining inflation rates below, but close to, 2%.

Mario Draghi taputtelee itseään edelleen selkään, mutta viime kuukausina maininta inflaatiotavoitteen aikavälistä on pudotettu pois. Rahapolitiikka epäonnistuu tällä hetkellä tavoitteensa täyttämisessä, joten keskuspankki katsoo parhaaksi muuttaa tavoitetta.

On aina ollut vähän epäselvää, mikä keskipitkä aikaväli on. Ehkä lähimmäksi määritelmää pääsi Draghin edeltäjä Jean-Claude Trichet maaliskuun 2004 pressitilaisuudessa:

What is the chance that a real disinflationary trend is going to be setting in this year? That inflation will, in fact, be lower than your definition of "below, but close to 2%"? 
Trichet: Well again, when we take a decision today, it is with an eye on what will be the situation within 18 months, two years

Miltä inflaatio-odotukset sitten näyttävät tällä hetkellä? EKP tarkastelee inflaatio-odotuksia kolmella tavalla: malliennusteilla, kyselyillä ja rahoitusmarkkinahinnoilla.

EKP ja Eurojärjestelmä julkistavat makrotaloudellisia ennusteita aina syys- ja maaliskuussa ja joulu- ja kesäkuussa, vastaavasti. EKP:n tuorein ennuste on siis syyskuulta, ja siinä ennustettiin 1,3 prosentin inflaatiota vuodelle 2014. Vuoden 2015 ennuste ilmestyy muutaman viikon päästä. Eurojärjestelmä ennusti joulukuussa 1,1 prosentin inflaatiota vuodelle 2014 ja 1,3 prosentin inflaatiota vuodelle 2015.

EKP:n talousennustajien kysely toteutetaan neljästi vuodessa, ja tuoreimmassa kyselyssä keskimääräinen inflaatioarvio vuoden päähän - eli vuoden 2015 alkuun - oli 1,3 prosenttia ja 1,5 prosenttia kahden vuoden päähän.

Inflaatioon kytkettyjen rahoitusmarkkinainstrumenttien sisältämä informaatio inflaatio-odotuksista liittyy vähän Trichet'n keskipitkää aikaväliä pidempiin aikaväleihin, 5-10 vuoteen. Tammikuun Monthly Bulletinin mukaan inflaatiolta suojattujen ja suojaamattomien instrumenttien korkoerojen perusteella seuraavan viiden vuoden keskimääräinen vuosi-inflaatiovauhti olisi 1,2 prosenttia. Tämä vaikuttaa hyvin matalalta, ja mielenkiintoisesti näillä mittareilla inflaatio-odotukset jopa nousivat viime vuoden lopulla, toisin kuin mallien ja kyselyiden tulokset.

EKP laittaa selvästi paljon painoa omille ennusteilleen, mikä lataa suuria odotuksia ensi kuun kokoukselle. Erityisen tärkeän kokouksesta tekee se, että EKP julkistaa siinä ensimmäistä kertaa kolmevuotisen inflaatioennusteen, mikä tässä hetkessä siis tarkoittaa arviota vuoden 2016 inflaatiosta:

The reason for today’s decision not to act s [sic] really to do with the complexity of the situation that I have just described, and the need to acquire more information. In this sense, today’s instance is different from what we had in November. Now, in what sense is it different? The macroeconomic projections by our staff, which will be coming out at the time of our monetary policy meeting in March, will contain, for the first time, forecasts for 2016, and that is a very significant change in our analysis, a significant change in the information set that we use for our analysis.

Rahapolitiikka on jännittävä yleisölaji, mutta ei pidä unohtaa, että Euroopan 19 miljoonalle työttömälle se on erityisesti tällä hetkellä enemmän. Ainakin itse toivon, että EKP löytäisi keinoja edes inflaatiotavoitteensa toteuttamiseksi.


P.S. Kun luin tuoreinta pressitilaisuutta, tuo aikavälin pudottaminen tavoitteesta pois pisti silmään. Halusin sitten särmäillä, panostaa Python-taitoihini ja hankkia ehkä vähän materiaalia tuleviin blogeihin, joten keräsin kaikkien EKP:n pressitilaisuuksien lausunnot ja kysymys-vastaus-sessiot. Luultavasti tässä lueskelen niitä lähiaikoina, ja jaan tänne huomoioita. Minun pitäisi myös jossain vaiheessa tehdä itselleni verkkosivut, joilla voisin luontevasti myös jakaa näitä koodeja ja aineistoja. Mutta jos joku jostain syystä haluaa saada nämä käsiinsä heti, niin ei kun vain viestiä tulemaan.

Blogiarkisto