Valtio varakkaaksi

I

Nordnetin Martin Paasi on kirjoittanut (ja puhunut) ehdotuksestaan, jossa Suomen valtio voisi suhteellisen pienellä omistustensa uudelleenallokaatiolla saada aikaan kehityksen, jossa sadan vuoden päästä Suomesta voitaisiin poistaa verotus, koska omistusten tuotto riittäisi kattamaan valtion menot. Yllä linkitetyssä podcastissa toivottiin asiasta keskustelua, tai kuten Paasi sanoi:

Sitä nyt on turha todistella toiseksi, koska se nyt vain on noin, mutta voihan tuosta asiasta totta kai esittää omia mielipiteitä.

Paasin ajatus lähtee Hannu Leinosen EVA-analyysissä "Laiska jättiläinen" esittämästä luvusta 20 miljardia. 20 miljardia euroa on niiden omistusten arvo, joista Suomen valtion tulisi Leinosen mukaan luopua. Sijoittamalla 20 miljardia euroa osakemarkkinoille valtio saisi tälle 6,6 prosentin reaalituoton, minkä myötä omistuksen arvo 100 vuoden päästä olisi nykyrahassa 12 000 miljardia euroa ja sen reaalituotto noin 800 miljoonaa euroa. Valtion menot ovat Paasin laskelmassa tällä hetkellä noin 55 miljardia euroa, ja jos nämä kasvaisivat 1,4 prosentin inflaatiovauhtia nämä olisivat 100 vuoden päästä nimellisesti noin 220 miljardia euroa.

Menemättä vielä syvemmälle laskelman oletuksiin ja oikeellisuuteen, minua mietitytti seuraavat laskelmassa tehdyt ratkaisut:

• Miksi puhutaan vain valtion menoista, kun tarkoitus on "poistaa verot Suomesta kokonaan"? Luulisi että tässä utopiassa ei olisi myöskään kunnallisveroa tai muita vastaavia maksuja.
• Miksi omistusten arvoa ja kehitystä arvioidaan reaalisesti (nykyrahassa) ja menojen kehitystä nimellisesti (käyvässä rahassa)?
• Miksi inflaatio-oletus otetaan Yhdysvaltain dollarin sisäisen arvon kehityksestä 1802-2012?
• Miksi laskelman T on 100 vuotta? Havainnollistavampaa olisi minusta laskea se vuosi, jona omistusten tuotto riittää kattamaan menot.

Syvemmällä tasolla laskelmassa on mielestäni kaksi ongelmallista oletusta:

• 20 miljardin tuotto perusuralla on nolla.
• Julkisten menojen oletetaan kasvavan inflaatiovauhtia.

Ensimmäinen näistä on tietenkin epärealistinen. Leinosen 20 miljardia koostuu pörssiomistuksista (11 miljardia), joistakin ns. erityistehtäviä hoitavista yhtiöistä (kuten Veikkaus, tämä potti yhteensä 6,2 miljardia) ja joistakin listaamattomista yhtiöistä (kuten VR ja Posti, tämä potti yhteensä 2,7 miljardia). Kyllähän näistä rahaa tulee, eli järkevä reaalituotto-oletus suhteessa perusuraan ei ole 6,6 prosenttia.

Toinen oletus implikoi, että julkisten menojen BKT-osuus laskee tasaisesti. Oletetaan, että inflaatio on 1,7 % ja reaalikasvu 1,5 % vuodessa. Paasin skenaariossa julkisten (valtion) menojen BKT-osuus laskee alle neljännekseen nykyisestä sadassa vuodessa. Tämä ei ole nähdäkseni todennäköistä, tai ainakin tätä oletusta pitäisi hieman perustella.

Lopuksi voidaan kysyä monestakin näkökulmasta, miksi meidän pitäisi näin tehdä ja miten markkinatoimijat tähän reagoisivat. Yksi näkökulma on se, että ehdotuksessa tietyllä ajanhetkellä kokonaisveroaste putoaa nykyiseltä tasoltaan (n. 45 %) nollaan. Tästä seuraa äkillinen nousu kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa. Kotitaloudet haluavat tasoittaa kulutustaan, mikä tarkoittaa sitä että ne velkaantuvat voimakkaasti tuohon ajanhetkeen asti.

Jos kotitaloudet eivät voi velkaantua dynastioina - ts. minä en voi ottaa isoa lainaa ja jättää sitä jälkeläisteni maksettavaksi - tästä seuraa se, että kulutusmahdollisuuksien erot sukupolvien välillä kasvavat. En tiedä, miksi nykyinen tilanne olisi tehoton siinä mielessä että tällainen muutos olisi toivottava.

II

Tässä yksi liittyvä asia, jota olen pohtinut jo tovin.

Valtion 30 vuoden velkakirjan (nimellinen) korko on nyt prosentin luokkaa. Eläketurvakeskus arvioi eläkevarojen nimellistuoton vuosina 2016-2080 olevan keskimäärin 5,3 % vuodessa (taulukot 3.3 ja 3.4).

Unohdetaan elvytyskeskustelu. Miksi valtion ei nyt kannattaisi ottaa lainaa prosentin korolla ja sijoittaa se takaisin rahoitusmarkkinoille, josta se saisi oman arvionsa mukaan 5,3 prosentin tuoton?

Taloustiede on saanut minut epäilemään ilmaisia lounaita aina ja kaikkialla. Tämä tuntuu ilmaiselta lounaalta, ja siksi se tuntuu väärältä. En kuitenkaan osaa sanoa, miksi se on väärin. Haluaisin kuulla sen.

Ilmiselvä vastalause hintojen reagointi: mitä suuremmalla summalla tämän tekee, sitä enemmän hinnat reagoivat: valtion korot nousevat ja (huomattavasti vähäisemmässä määrin) rahoitusmarkkinoiden tuotto alenee.

Taloustiede on kuitenkin myös opettanut minut ajattelemaan marginaalisesti. Jos jäätelö maksaa euron ja minä olen valmis maksamaan jäätelöstä kaksi euroa, en ajattele loogisen johtopäätöksen olevan se, että minun tulisi syödä jäätelöä niin paljon että menen vararikkoon tai kuolen diabetekseen. Jos valtion olisi nyt kannattavaa lainata rahaa ja sijoittaa se eteenpäin rahoitusmarkkinoille, en ajattele loogisen johtopäätöksen olevan se, että meidän tulisi siirtyä valtiokapitalistiseen dystopiaan.

Miksi valtion ei siis nyt kannattaisi ottaa marginaalinen summa (esimerkiksi miljona euroa) lainaa rahoitusmarkkinoilta ja sijoittaa se eteenpäin?

Muokkaus 10.4. 12:04: toisesta kappaleesta korjattu 220 miljardia (aiemmin virheellisesti 220 miljoonaa)