Rikkaiden ja köyhien varallisuus

On tärkeää tunnistaa omat poliittiset taipumuksensa ja toisinaan voi olla hyödyllistä kertoa ne muillekin. Roger Wessman viimeisimmässä kirjoituksessaan puolustaa perintöjen paikkaa yhteiskunnassa liberaaleista lähtökohdistaan. Wessman on fiksu taloustieteilijä ja erinomainen blogisti, mutta tällä kertaa häneltä jäi tarkistamatta tilastoista yksi väite.

Sivuhuomautuksena: Varallisuuden kasvu ei välttämättä tarkoita varallisuuden keskittymistä harvoille upporikkaille. Kirjotin asuntoperijöiden yhteiskunnassa, siitä että Piketty itse on osoittanut kuinka suuri osa varallisuuden kasvusta (ja siten kasvavista perinnöistä) ovat asuntoja, joiden omistus ei ole kovinkaan keskittynyttä.

Totuus on se, että ainakin Tilastokeskuksen Kotitalouksien varallisuus-tietokannan mukaan asuntovarallisuus hyvin keskittynyttä - tai ainakin suunnilleen yhtä keskittynyttä kuin varallisuus kokonaisuutena. Piirsin tästä ja muutamasta muusta tuon tilaston aihealueesta kuvioita alle. On hyvä pitää mielessä, että näissä on kyse poikkileikkauksista: varallisuustilanteesta tuoreimpana tutkimusvuonna 2009. Ihmiset tietenkin liikkuvat elämänsä aikana varallisuusdesiileistä toiseen.

Alla kuviossa nettovarallisuus (suoraan saatavissa ym. tietokannasta) ja nettoasuntovarallisuus (jonka olen laskenut asuntovarallisuuden ja asuntolainojen erotuksena) (brutto)varallisuusdesiileittäin (I on alin eli köyhin ja X korkein eli rikkain desiili).

Kuviosta voi nähdä myös - ainakin jos tarkkaan tihrustaa - että kahdella alimmalla varallisuusdesiilillä on negatiivinen netto- ja asuntovarallisuus. Tämä on muuten hyvä pitää mielessä, kun lukee uutisia siitä, kuinka x maailman rikkainta ihmistä omistaa enemmän kuin y maailman köyhintä. Jos sinulla ei ole velkaa, omistat tilastojen mukaan enemmän kuin puoli miljoonaa köyhintä suomalaista yhteensä.

Alla kuviossa vielä asuntovarallisuus ja asuntolainat absoluuttisina lukuina. Asuntolainojen määrä kasvaa noin kuudenteen varallisuusdesiiliin, minkä jälkeen se pysyy melko tasaisesti 40 000 eurossa.

Tilastokeskus kerää tietoa myös perinnöistä, joten asiaa voidaan tarkastella suoraan niistä. Mitä alla olevassa kuviossa esitetään? Katsotaan esimerkiksi ylintä tulodesiiliä. 50 prosentissa niistä ylimmän varallisuusdesiilin kotitalouksista, jotka saivat perintöä vuosina 2000-2004 - tuoreempaa tietoa ei löydy - perinnössä oli mukana asuntovarallisuutta. Alimmassa varallisuusdesiilissä vastaava luku oli kahdeksan. Alimmassa varallisuusdesiilissä keskimääräinen perintö oli muuten 2 770 euroa, ylimmässä 89 940 euroa.

On totta, että rahoitusvarallisuus on epätasaisemmin jakautunut kuin varallisuus yleisesti. Tätä paljolti ajaa rikkain kymmenys, ja vaikutus olisi vielä korostuneempi, jos tarkasteltaisiin pelkkiä arvopapereita (rahoitusvarallisuus koostuu arvopapereista, talletuksista ja eläkevakuutuksista).

Lopuksi, on mielenkiintoista katsoa myös varallisuusdesiilien sijoitussalkkuja. Ainakin itselleni tästä nousee erityisesti kaksi huomiota. Ensinnäkin neljännestä varallisuusdesiilistä tulodesiilistä ylöspäin salkkujen jakaumat ovat hämmästyttävän samankaltaisia. Vasta ylimmässä kymmenyksessä rahoitusvarallisuus alkaa korostua asuntovarallisuuden kustannuksella. Toiseksikin, kulkuvälineet (auto) on tärkeä osa varallisuutta alemmissa tulodesiileissä. Korkeimmillaan kulkuvälineiden osuus on varallisuudesta on toisessa desiilissä, jossa se muodostaa yli kolmanneksen varallisuudesta. Noin sijoitusmielessä ei liene kovin hyvä laittaa niin paljon munia yhteen koriin, etenkin jos se kori ruostuu ja menettää arvoaan tasaisesti vuodesta toiseen. Toki ylempien varallisuusdesiilien sijoitussalkku näyttää vielä kehnommin hajautetulta.