Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä, ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta.
"Heikompi aines" on kieltämättä hyvin iljettävä ilmaus. Vaikka Schubak ja eräät muut keskustelijat viittasivat argumenteissaan taloustieteeseen, mikä luonnollisesti herätti oman kiinnostukseni, ajattelin ensin jättää asian sikseen. Taloustiede on hyvin politiikkarelevanttia, mutta jos tavoite on kansanjalostus, kuten se yllä olevassa sitaatissa tuntuu olevan, niin ehkä kannattaisi ensin käydä perusteellinen keskustelu tuon tavoitteen hyvyydestä ennen siirtymistä teknisempään keskusteluun keinoista. Minulla ei ole kummempaa näkemystä kansanjalostukseen kuin se, että ainakin historiassa se liittyy aika pimeisiin meininkeihin, joten jotain vikaa siinä taitaa olla. No, Schubak on käsittääkseni irtisanoutunut kansanjalostukseen liittyvästä tulkinnasta ja oma periaatteeni on se, että uskon kun sanotaan.
Ajattelin nyt käydä läpi vähän lapsilisien vaikutusta lapsien hankintaan ja esittää satunnaisia huomioita keskustelusta.
Ehkä tärkein seikka tässä on se, että lapsilisillä on hyvin maltillinen vaikutus hedelmällisyyteen - ja se, että niillä voi olla merkittävä positiivinen vaikutus lasten syrjäytymisen ehkäisemiseen, tästä vähän vähemmän ja vähän myöhemmin. Perusargumentti siitä, että se, mitä tuetaan, saadaan lisää, pätee ainakin Giffen-hyödykkeitä lukuunottamatta. Se on laki. Kun tässä keskustelussa nyt vedetään taloustiedettä mukaan, niin tavanomainen tapani päteä käsitteillä on ehkä vähän vähemmän noloa kuin yleensä. Ja uskon, että se oikeasti auttaa hahmottamaan kysymystä.
Slutsky-yhtälön mukaan muutos hyödykkeen kysynnässä hinnan muuttuessa (tässä laskiessa) on kahden tekijän tulos: substituutiovaikutus ja tulovaikutus. Substituutiovaikutus on se, että hyödykkeen hinta suhteessa sen substituuttiin, "korvikkeeseen" laskee. Tämä eittämättä lisää hyödykkeen kysyntää. Toinen vaikutus on tulovaikutus: koska kuluttajan haluamat hyödykkeet maksavat vähemmän kuin ennen, hän on rikkaampi. Tämä vaikutus voi mennä kumpaan suuntaan tahansa. Jos korkeammat tulot laskevat hyödykkeen kulutusta, hyödykkeen sanotaan olevan inferiorinen. Jos hyödyke on tarpeeksi inferiorinen, tulovaikutus dominoi, hyödyke on Giffen-hyödyke ja sen kysyntä laskee hinnan laskiessa - hyödykkeen kysyntä rikkoo lakia.
Ylläoleva pyörittely antaa - toivottavasti - hieman eväitä ongelman hahmottamiseen ja vaikutuksen ennakoimiseen. Tosiasiahan on se, että lapset ovat voimakkaan inferiorinen hyödyke [lisäys: tai sitten eivät, ks. Olli Kärkkäisen kommentti alla]. Rikkaat hankkivat köyhiä vähemmän lapsia ja tämä pätee niin eri maiden välillä kuin maiden sisälläkin [lisäys: ja tässä siis voi hyvinkin olla kyse koulutuksesta, ei tuloista sinänsä]. En löytänyt Suomen dataa, jota piirrellä, mutta käykää katsomassa kuvioita Justin Wolfersin vanhasta blogauksesta. Tämä antaa odottaa, että lasten omahintajousto - eli miten hankittujen lasten määrä muuttuu jos lasketaan lastenhankinnan kustannuksia nostamalla siitä annettavia tukia - on aika pieni. Eräs kokooma-artikkeli (valitettavasti ei avoimesti luettavissa) Population Research and Policy Review-lehdessä kertoo seuraavaa:
While a small positive effect of policies on fertility is found in numerous studies, no statistically significant effect is found in others. Moreover, some studies suggest that the effect of policies tends to be on the timing of births rather than on completed fertility.
Asiaa sivutaan EVAn pamfletissa "Tuomitut vähenemään? (pdf) sivulta 28 eteenpäin, klassisella "eräiden tutkimusten mukaan"-fraasilla, joskin noita tutkimuksia hieman etsineenä voin sanoa, ettei tuo mitenkään posketon estimaatti ole:
Eräiden tutkimusten mukaan 25 prosentin korotus lapsilisiin nostaisi hedelmällisyyttä pitkällä aikavälillä 4 prosentilla.
Schubak peräänkuuluttaa kustannus-hyöty-analyysiä lapsilisän suhteen. Edellä olevan perusteella Schubakin ehdotuksen hyöty on melko pieni siinä mielessä, että sillä ei ehkäistäisi järin montaa lapsen syntymää heikkoon kasvuympäristöön. Yksi kustannus on tottakai (pieni) yleisen hedelmällisyyden laskeminen. Minulla ei ole kovin suuria pro- tai anti-natalistisia intohimoja, mutta ehkä yleisen hedelmällisyyden laskua voidaan pitää haitallisena tilanteessa, jossa maan kokonaishedelmällisyysluku on 1,83 ja asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kireät. Suurempi kustannus onkin se, että ehdotus vähentäisi lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja ja tätä kautta heikentäisi lasten kasvattamisen edellytyksiä. Ehdotus ei siis juurikaan vähentäisi lapsia haitallisissa kasvuympäristöissä vaan lähinnä heikentäisi haitallisiin kasvuympäristöihin syntyvien lasten kasvuympäristöjä entisestään. Näkisin muuten mielelläni tutkimuksia myös tästä (ehdotuksen) kustannuspuolesta: missä määrin vanhempien tulot menevät lapsiin ja missä määrin tämä auttaa lapsia.
Nyt kun tämä on käsitelty, ajattelin esittää vielä kolme huomiota. Ensinnäkin tutkijan luonnosta kumpuavan huomion asian tutkimisen haasteista ja sitten pari huomiota keskustelussa esiintyneistä taloustiede-viittauksista.
Voisin kuvitella, että lapsilisien vaikutusta lasten hankintaan on hyvin vaikea tutkia ainakin seuraavista syistä:
- Lapsilisä ei ole ainoa lasten hankintaan liittyvä kustannus. Sampo Pankin vanhan laskelman mukaan ensimmäinen lapsi maksaa 50 000 euroa, seuraavat vähemmän. Huomioitavaa on kuitenkin se, että tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon lasten hankinnasta johtuvia ansionmenetyksiä. Myös näissä muissa kustannuksissa on vaihtelua, joka vaikeuttaa lapsilisän vaihtelun vaikutuksen eristämistä.
- Lasten määrä ei ole siisti jatkuva muuttuja ja lapsia hankitaan vähän.
- Myös liittyen edelliseen: lapset eivät ole kertakulutustavaraa. Kuten yllä olevasta tutkimussitaatista käy ilmi, voi olla vaikeaa erottaa lasten hankkimatta jättämistä ja niiden hankkimisen lykkäämistä.
Sitten pari sivuhuomiota keskusteluun. Schubak esittää A-studio Streamin haastattelussa, että lapsilisä on tulonsiirto sellaisilta vanhemmilta, joilla on edellytykset kasvattaa lapsia sellaisille vanhemmille, joilla ei ole edellytyksiä. Hän vähän myöhemmin myöntää, että lapsilisä on osittain tulonsiirto myös lapsettomilta niille, jotka hankkivat lapsia. Tämä on melkoinen understatement, koska lapsilisä on tulonsiirto lapsettomilta niille, jotka hankkivat lapsia, piste. Ei osittain, vaan kokonaan. STM:kin tietää sen. Schubakin argumentti pätee siinä mielessä, että niillä vanhemmilla, joilla "on edellytykset kasvattaa lapsia" niille "joilla ei ole edellytyksiä" on enemmän rahaa ja sitä kautta vähemmän lapsia. Mutta lasten kasvatuksen edellytykset ovat tässä sivujuonne. Se voi olla tärkeä sellainen, ei sillä, mutta Schubak esittää mielestäni mekanismin aivan päälaellaan. Jos tukemisen ensimmäinen laki on se, että mitä tuetaan, saadaan enemmän, niin toinen laki on se, että mikäli tuki kohdennetaan tietylle ryhmälle ja kerätään kaikilta, tuki on tulonsiirto tuolle tietylle ryhmälle kaikilta muilta.
Toinen sivuhuomio: Henri Heikkisen (twitter, en jaksa enää kaivaa linkkiä) mukaan Schubak on "taloustieteellisesti oikeassa". Eikö tämä ole semanttisesti väärin? Kai sen perustalla, että ylipäänsä voidaan määrittää, että joku henkilö on oikeassa tai väärässä on se, että hänen esittämänsä väitelause joko oikein tai väärin. Fraasi "taloustieteellisesti oikeassa" implikoi että voidaan väittää, että jokin väite on "taloustieteellisesti oikein" ja vaikkapa "sosiologisesti väärin", mikä on hieman huolestuttavaa. Toisaalta voi olla niin, että sana "taloustieteellisesti" on (näin lingvistisesti) ylimääräinen, jolloin sopii kysyä, että miksi se on siinä. Sivuhuomion sivuhuomio: miltäköhän semantiikan tutkijoista tuntuu, kun puhutaan, että jokin on "vain semantiikkaa"? Wikipedian mukaan "semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä". Mikä voisi olla tuota tärkeämpää?
P.S. Toisinaan minulle tulee sellainen tunne, että kirjoittaisipa Bryan Caplan suomeksi. Aiemmin olen kokenut monien klassisen liberalismin periaatteisiin nojaavien oikeistolaisten maahanmuuttokriittisyyden tai maahanmuuttokriitikoiden symppaamisen jotenkin omituisena. Valtio toki edistää monikulttuurisuutta, ja sitä voidaan noista periaatteista käsin kritisoida, mutta tuntuu selvältä että maahanmuuttopolitiikan ydin on ihmisten vapauden hyvin voimakas ja haitallinen rajoittaminen. Tässä keskustelussa mieleeni tulivat miehen pro-natalistiset argumentit. Siitä vähästä, mitä suomalaisten vapausfanien kirjoituksia olen lukenut, minulle on jäänyt mieleen lähinnä tekstien yllätyksettömyys ja ajatuksen korvaaminen haukkumisella ja provoamisella. No, ehkä sekin kenttä kypsyy ja sieltä erottuu Caplanin kaltaista fiksua porukkaa. Ja ehkä tekstien kohderyhmiä ovat provosoimisesta provosoituvat vasemmistolaiset ja maailmankuvaansa etsivät 17-vuotiaat, enkä itse ole kumpaakaan noista.
P.P.S. Kuten aina, kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita. Oli jokseenkin mukavaa kirjoittaa taas keskipitkästä aikaa, kuten varmaan tekstin pituudesta voi päätellä. Pahoittelen, koetan olla ensi kerralla internet-ystävällisempi.
P.P.P.S. Heikompaa einestä.
13 kommenttia:
Hyvä kirjoitus - Suomessa kun monella on tapana ignorata hintainsentiivejä lauseella "eihän kukaan tee sitä rahan vuoksi". Jenkeissä blogosfääri olisi tarttunut tähän aiheeseen saman tien, hyvä et joku tekee sen täälläkin.
Propsit myös maahanmuuttoargumentin esilletuonnista, en ole kuullut kenenkään sanovan sen ääneen Suomessa aiemmin. Maailman suurimpia epäkohtia: http://pubs.aeaweb.org/doi/pdfplus/10.1257/jep.25.3.83
Jes, hyvä kirjoitus. Ihmetyttää vaan miten pahasti noi kokoomusnuoret aina välillä pawnaa itteensä.
Olis muuten mielenkiintoista tietää, että kun lapsilisillä ei oo juuri vaikutusta hedelmällisyyteen, niin päteeks tämä koko jaukauman läpi, vai onks sillä huomattavia vaikutusia jossakin pienessä kohdassa jakaumaa ja muualla ei? Näin anekdoottina sillon kun opiskelin Lontoossa, niin siellä jotkut väitti, että sellasesta chav-alakulttuurista tulevat tytöt tehtailis lapsia lapsilisien toivoissa.
Sen lisäks olis mielenkiintosta tietää, että vaikka vaikutus on pieni, niin miten suureks se vaikutus kasvaa pidemmän ajan kuluessa, jos huono-osaisuus välittyy vanhemmilta lapsille.
Hyvä teksti. Mietin itsekin, että kun kerran tässä keskustelussa on vedottu taloustieteellisiin kannustimiin, niin olisi hyvä kertoa myös taloustieteen tutkimuksista. Itse kirjoitin lapsilisistä taloustieteen näkökulmasta viime kesänä ( http://ollikarkkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111502-pit%C3%A4isik%C3%B6-lapsilis%C3%A4t-poistaa-suurituloisilta ), joten en viitsinyt kirjoittaa asiasta näin pian uudestaan. Mutta hyvä että sinä otit asian käsittelyyn.
Mieleeni tuli muutama tuore tutkimus aiheeseen liittyen. Ensiksi "Are Kids Normal?"-keskusteluun: Black et al. 2012 (wp-versio http://www.iza.org/en/webcontent/publications/papers/viewAbstract?dp_id=5959 ) havaitsivat että kun koulutustaso otetaan huomioon, kasvaa lasten lukumäärä tulojen noustessa. Tämän lisäksi he tutkivat kausaalisuhdetta luonnollisen kokeen avulla ja päätyivät samaan lopputulokseen, lapset ovat normaali"hyödykkeitä".
Sitten lapsilisien vaikutus syntyvyyteen. Gonzalez 2012 (wp-versio http://ftp.iza.org/dp5994.pdf ) tutki lapsilisän käyttöönoton vaikutuksia mm. syntyvyyteen. Hänen identifikaatiostrategiansa vaikuttaa ihan pätevältä. Gonzalezin tulosten mukaan 2500€:n lapsilisän käyttöönotto lisäsi synnytyksiä n. 6%, josta osa selittyy aborttien vähentymisellä. Onkin varmaan ihan uskottavaa että lapsilisän käyttöönoton myötä sosiaalisista syistä tehtävien aborttien määrä laskee.
Hamilo kirjoitti tilastojen pohjalta ihan ok:sti: http://www.tiede.fi/blog/2012/11/05/lapsilisien-tilastotiedetta
Paul: Kiitos kehusta ja tervetuloa kommentoimaan! Arvasinkin että mikä tuo linkkaamasi artikkeli on : ) Ja kovaa kamaahan se on.
Artturi: Tänks. Ja jos miettii tätä Schubakin ehdotusta, niin tuohan liippaa tätä vähän lähempää, joskaan ei täysin osu (tästä alempana), kun hän ilmeisesti haki jonkinlaista kohdennettua leikkausta - joskin mä jostain kommentista sain sellaisen kuvan, että tässä tarvitsisi myös tehdä jotain muutoksia toimeentulotukeen. Tuollaisia anekdootteja olen itse kuullut Suomessakin, lähinnä mamuihin liittyen. En sitten tiedä tästä, etsiskellessäni törmäsin tällaiseen israelilaiseen tutkimukseen ( http://www.btl.gov.il/English%20Homepage/Publications/Documents/mechkar_101E.pdf ), jonka mukaan siellä tulot lisäsivät hedelmällisyyden vastetta lapsilisän nousuun. Mut tää nyt on tällasta kun googlettelee oman alan ulkopuolelle niin ei kauheasti osaa arvioida kirjoittajia ja journaaleita.
Schubakin ehdotushan ei tosin kuitenkaan liittynyt suoranaisesti tuloihin, vaan ns. ongelmatapauksiin, esim huumeidenkäyttäjiin. Juolahtipa vielä mieleeni sellainen kysymys, että tämä luultavasti olisi parempaa ja ainakin humaanimpaa toteuttaa niin, että lapsilisät voi saada takaisin, kun pääsee kuiville. Tämä toki sitten vähentäisi tuota positiivista vaikutusta, kun osa kuvittelisi pääsevänsä myöhemmin kuiville, muttei pääsisikään.
Tuo dynaaminen vaikutuskin on mielenkiintoinen, joskin epäilen että kun tässä puhutaan prosenttiyksiköistä ja sukupolvi on 30 vuotta, diskonttotekijä alkaisi aika nopeasti syödä sitä vaikutusta mitättömyyksiin : ) Tai siis, että se diskonttotekijä dominoisi sitä periytymis/kasautumis-vaikutusta, mut tää on ihan mutuilua.
Olli: Tänks, ja hyvä kommentti, lisään tekstiin huomautuksen tosta normaalisuudesta! Joo, hyvän eksperimentin on Gonzalez löytynyt. Ja voin kuvitella, että abortti on aika tärkeä vaikutuksen kanava Espanjassa. Tää aborttikysymyshän sellainen, joka liittyy Jokelan argumentteihin tuolla Hamilon linkissä. Siitä vähän tulee sellainen kuva, että ei-suunnitellut raskaudet ois merkki siitä, että lapsilisät eivät vaikuta, mut tää abortti-mekanismihan puhuu sitä vastaan. Vähän tosin jäin miettimään tuota lukua 2500 euroa. Gonzalez kontekstualisoi sen tuloihin, eikä tuosta mitään järkevää "hintajoustoa" saa aikaan. Mun on siis vaikeaa hahmottaa sitä ballparkiakaan tuosta ja suhteuttaa sitä noihin väestötutkijoiden makrotason estimaatteihin. Sehän on näiden eksperimenttien haaste (tunnen keskustelua enemmän kehy-puolelta), että hyvin niissä saadaan identifioitua tietyn kokoisen politiikan vaikutus tietyssä ajassa ja paikassa, mutta yleistettävyys on se haaste. Ja näissä mun mielestä olisikin hyvä kiinnittyä taloustieteelliseen teoriakehikkoon ja puhua joustoista - muuten se on vain kvantitatiivista yhteiskuntatiedettä toteutuneiden politiikkojen vaikutusten mittaamiseksi. Mikä on sekin hyvä, mutta musta se voisi ja sen pitäisi olla enemmän.
Touko: Hyvä linkkivinkki. Näin sivuhuomiona tää pyhä lehmä-retoriikka on todella raskasta. Yhtä lailla kuin "kaikki tuet on voitava kyseenalaistaa" niin "kaikki yksilönvapaudet on voitava kyseenalaistaa". Tottakai. Julkisen keskustelun dynamiikkahan on siitä mielenkiintoinen, että Schubak (ja muutkin tuosta KNL-viiteryhmästä) ovat esittäneet sosiaaliturvan lakkauttamista, osin tai kokonaan, aiemminkin. Ja sitten yksi harkitsematon sanankäänne sai aikaan kaiken tämän.
Koko jupakassa vaikuttais olevan kyse lähinnä siitä, että Schubak on arvioinu pahasti väärin yksityisen ja julkisen keskustelun välisen rajan ja oman varapuheenjohtajuutensa statuksen.
Tän blogin kirjottaja ja lukijat lienee sellasta viiteryhmää, että kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä se, että nuoret miehet käyttää keskinäisessä läpänheitossaan rutiininomaisesti sellasia käsitteitä, jotka kalskahtais julkisessa mediassa aika pahalta vaikka kansanedustajan suusta. "Heikompi aines" on sieltä lievemmästä päästä. Se että nuoret miehet ei puhu keskenään poliittisesti korrektia kieltä, tuskin tekee niistä "epäinhimillisiä rodunjalostajia" tms., mitä Schubakista nyt on yritetty tehdä.
Pöyristymisissä on selkeesti kyse juuri tosta "heikompi aines" -heitosta. Ne jotka väittää että kyse olis Saulin tyhmyydestä, epäloogisuudesta tms. on puhtaasti epärehellisiä. Ikään kuin politiikassa normisanktio epäloogisuudesta tai hölmöydestä olis julkinen mestaus ja kenkää.
Mitä Schubakin juttuja muuten oon kuullu/lukenu, niin eipä juuri vakuuta. Ei sisällöllisesti eikä ulosannillaan. Tuskin siis kokoomusnuorille suurikaan menetys, jos potkitaan pellolle varapuheenjohtajuudestaan. Silti kokee väistämättä jotain sympatiaa sitä kohtaan, kun lukee noita järjettömiä reaktioita mitä viime päivinä on tullu.
Sikäli kun haluis yrittää positiivisesti
(yli)tulkita jotain sisältöä sille Schubakin heitolle, niin mun käsitys olis jotakuinkin seuraava:
Sauli yrittää sanoa, että sen mielestä yhteiskunta myötävaikuttaa syntyvyysjaukaumaan siten, että huonommin taloudellisesti ja sosiaalisesti pärjäävät lisääntyy enemmän ku paremmin pärjäävät(empiirinen kysymys). Saulin mielestä kyseinen asiantila on epätoivottava(normatiivinen kysymys). Lääkkeeks se tarjoaa lapsilisien poistoa(empiirinen kysymys).
Jonkun pointin tossa voi siis ajatella olevan olemassa. Jos oletetaan yhteiskunnan arvot sellasiks, että se on täysin indifferentti sen suhteen, kuka hankkii lapsia, on mahdollista ilman eugeniikkaakin kritisoida sitä, jos politiikka ja tuet kokonaisuudessaan kannustaa tiettyä ryhmää lisääntymään enemmän ku muita ryhmiä. Jos siis onnistuis osottamaan ton ekan premissin pätevän(politiikka kannustaa huono-osaisia lisääntymään enemmän ku muita), vois ton indifferenttiysoletuksen pohjalta johtaa epäkohdan ilman, että joutuis käyttämään mitään rodunjalostukselliseks tulkittavissa olevia argumentteja.
Vaikka onnistuis osottamaan että huono-osaisten lisääntymistä tuetaan enemmän ku muiden, siitä ei tietenkään automaattisesti seuraa juuri mitään poliittisia implikaatioita. Siitä seuraa lähinnä mahdollisuus tohon kritiikkiin jonka yllä esitin. Voihan olla, että huono-osaisten lisääntymisen tukeminen sattuis olemaan esim. utilitaristisesta perspektiivistä kannattavaa. Nykyäänhän monien evopsykologien näkemys on, että vanhempien tarjoamalla kasvatusympäristöllä on suhteellisen pieni merkitys lapsen kehityksen kannalta hyvinvoivissa länsimaissa. Nyt jos suljetaan genetiikka tarkastelun ulkopuolelle, niin ei olis mahdotonta, että yhteiskunnan kannattais keskittää lastenteko oleellisesti huono-osaisille ja vapauttaa kovan tuottavuuden tyypit tekemään 80 tuntista työviikkoa ;)
Pakko vielä kommentoida tätä:
"Valtio toki edistää monikulttuurisuutta, ja sitä voidaan noista periaatteista käsin kritisoida, mutta tuntuu selvältä että maahanmuuttopolitiikan ydin on ihmisten vapauden hyvin voimakas ja haitallinen rajoittaminen"
Mun mielestä vaikuttaa aika selvältä, että ne libertaarihenkiset tyypit jotka kannattaa maahanmuuton tiukahkoja rajotuksia, kannattaa niitä hyvinvointivaltio annettuna . Tilanne vois olla täysin eri sikäli kuin kaiken sais laittaa uusiks alusta lähtien. Jos sosiaaliturvaa ei olis vakiona mukana, veikkaisin että lähes kaikki vapausfanit kannattais avoimia tai lähes avoimia rajoja. En usko, että pahimmillakaan foliohatuilla olis pelkoja hallitsemattomista afrikkalaisvirroista jäätävään pohjolaan, sikäli kun täällä ei olis tarjolla kattavaa sosiaaliturvaa.
Yleisesti oon samaa mieltä siitä mitä sanoit suomalaisista vapausfaneista. Niiden tekstit on pitkälti heikkolaatuista kopiointia ja naiivien argumenttien yksisilmäistä toistelua. Tosin skenessä mukana olevat tyypit taitaa olla pääosin aika nuoria ja niitä on sen verran vähän, ettei oo ihme jos taso ei huimaa. Tosin eipä se taso huimaa monen muunkaan vastaavan marginaaliskenen kohdalla. Jos lukee vaikka suomalaisten äärivasureiden tekstejä, niin sieltä löytyy helposti surkeempaakin kamaa.
Rogue:
1. Jep. Tosin mä olen sievistelijä ja sitä mieltä, että nuorten miesten ja kaikkien muidenkin pitäisi puhua keskenään poliittisesti korrektia kieltä - siis sellaista kieltä, jonka käytön ne tietää olevan ei-väärin ja jota ne pystyis puolustamaan. Ja eihän se helppoa ole, kun on käynyt yläasteen ja sen sellaista. Mullakin on kestänyt vuosia vieroittaa itteni siitä, etten käytä vaikkapa "homoa" tai "keharia" haukkumasanana, koska se on väärin ja loukkaavaa. Toisinaan lipsahtaa ja silloin hävettää.
2. Jos yhteiskunta on indifferentti aineksen suhteen, niin millä perusteella voidaan kritisoida sitä, että toisten ryhmien hedelmällisyys on korkeampi kuin toisten?
3. Mä olin aiemmin tosi kiinnittynyt Friedmanin "valitse avoimet rajat tai hyvinvointivaltio"-lausahduksen kannalla. Ja se on totta, mut se on ehkä vähän liian helppo. Ja mun on toisinaan vaikeaa ymmärtää, miksi kannatetaan (tai vapausfanit kannattaa) maahanmuuttoon tiukahkoja rajoituksia edes hyvinvointivaltio annettuna. Mut ehkä mä teen tästä oman postauksen.
2.
Pointti oli seuraava:
Jos yhteiskunta väittää olevansa arvoiltaan indifferentti jengin lisääntymisen suhteen, mutta kuitenkin tukee aktiivisilla poliittisilla toimenpiteillä yhen ryhmän lisääntymistä toisen ryhmän kustannuksella, niin tällaista asioidentilaa voi perustellusti kritisoida. Puhumattakaan siitä, jos yhteiskunta avoimesti tunnustaa haluavansa tukea nimenomaan "heikon aineksen" lisääntymistä suhteessa "vahvan aineksen" lisääntymiseen. Silloinhan voisi jopa vetäistä esiin käänteisen eugeniikkakortin ;)
Multa meni nyt vähän ohi että mitä tolla hedelmällisyydellä meinasit tässä yhteydessä.
3.
Kommentoin sitten jos/kun naputtelet aiheesta oman postauksen.
Niin joo, revealed preference ei vastaa stated preferencee. Tottakai. Toi on mielenkiintoinen pointti ja tästä tulee vähän pitkä kommentti.
Jos hankittujen lasten määrässä on varianssia, voidaan aina erottaa ryhmiä, joiden välillä lapsilisä on epäsuora tulonsiirto. Mut musta tää on jälkikäteen havaittavissa olevaa tulonsiirtoa, ei eriasteista tukemista. Tai siis. Lapsilisää maksetaan kaikille. Se, että me voidaan erottaa ryhmä A joka hankkii enemmän kuin ryhmä B ei mun mielestä (ja tämä on varmaan semanttinen pointti) tarkoita sitä, että ryhmän A lisääntymistä tuetaan enemmän. Lapsilisän tarkoitus on vaikuttaa päätöksiin, ja päätökset tehdään aina rajalla (at the margin). Rajalla tilanne on aina sama molemmille ryhmille - tosin Suomen tapauksessa on huomattava se, että lapsilisä kasvaa lapsiluvun mukaan, joten (varsinkin jos ajatellaan, että lasten hankkimisen muut kustannukset, kuten vaatteiden hankkiminen, on pienempi jos lapsia on jo hankittu) musta voidaan sanoa, että valtio tukee nimenomaan suurperheiden lisääntymistä.
Mitenkähän vaikeasti mä tän selostin? Ehkä tämä on yksinkertaisin tapa ilmaista asia: valtio tukee myös niiden ihmisten lastenhankintaa, joilla ei ole lapsia. Kenen kustannuksella tämä sitten tehdään? Kaikkien. Kokeillaan vielä mallia.
Diskreetti aika, lapsilisäjärjestelmä. Periodin alussa väki tekee lisääntymispäätöksen, jonka jälkeen kerätään verot kaikilta ja annetaan ne lisääntyneille (oletetaan, että lapset elää yhden periodin). Periodin alussa valtio tukee ihan kaikkien lisääntymistä, mutta lapsilisä on silti tulonsiirto lapsettomilta perheille. Jonkun päätöksen tukeminen on ex ante-kysymys ja tulonsiirto on ex post-kysymys, joten nämä on vähän eri asioita.
Relevanttia tukemisessa on päätökseen vaikuttaminen, päätökset tehdään rajalla, jolloin pitää tuijottaa vain rajalapsilisää, jolloin voidaan sanoa vain, että valtio tukee suurperheiden lisääntymistä (ja epäsuorasti vaikkapa lestadiolaisten lisääntymistä).
Tää ajatus tuli mulle mieleen noin vartti sitten, joten en mene siitä takuuseen : )
Tota noin, sä taisit tulkita mun kommentin nyt niin, että olisin puhunu nimenomaan lapsilisästä. Jos katot tarkemmin, niin yritin korostaa, etten puhunu enää lapsilisästä vaan muotoilin argumentin, jossa ylitulkitsin optimistisella tavalla Schubakin mahdollista tausta-ajatusta. Ehkä Saulin tarkotus oli sanoa, että sen mielestä yhteiskunnan tukipolitiikka, verotus ym. kokonaisuutena tukee tietyn ryhmän lisääntymistä suhteessa muihin. Lapsilisä nyt vaan oli eka tuki jonka se intuitiivisesti yhdisti asiaan ja näppäimistö laulo ennen kuin se mitenkään tarkemmin pohti lapsilisän kannustinvaikutuksia.
Jos ajattelis lapset normaalihyödykkeeks, niiden kulutuksen vois kuvitella kasvavan tulojen noustessa. Siten progressiivisen verotuksen, tukijärjestelmien ym. vois maalaisjärjellä ajatella tukevan köyhien lisääntymistä suhteessa rikkaiden lisääntymiseen. Tää maalaisjärki toki sitten kaatuu empiirisiin ongelmiin, kuten siihen että äärimmäisen köyhät tyypit näyttää usein lisääntyvän ku kanit ;) Mutta luulen että jotain ton tapaista järkeilyä Saulilla oli ajatuksensa taustalla. Ja toki jossain rajatuissa olosuhteissa ja rajatun porukan osalta se järkeily vois myös teoriassa päteä.
"Diskreetti aika, lapsilisäjärjestelmä. Periodin alussa väki tekee lisääntymispäätöksen, jonka jälkeen kerätään verot kaikilta ja annetaan ne lisääntyneille (oletetaan, että lapset elää yhden periodin). Periodin alussa valtio tukee ihan kaikkien lisääntymistä, mutta lapsilisä on silti tulonsiirto lapsettomilta perheille. Jonkun päätöksen tukeminen on ex ante-kysymys ja tulonsiirto on ex post-kysymys, joten nämä on vähän eri asioita"
Noin se menis, jos kaikki kustantais lapsilisiä samalla painolla. Mutta kun osuus kustannuksista kasvaa tulojen myötä, niin tulonsiirto muuttuu ex-ante kysymykseks. Ts. riittävät tulot plus verotuksen progressio johtaa siihen, että lapsilisäjärjestelmä pienentää tyypin nettotuloja vaikka tekisit lapsia. Jos olis könttävero, niin sitten lapsilisät olis tuloneutraaleja ja siirtelis rahaa vaan lapsettomilta lapsellisille. Mutta nykyisessä systeemissä se siirtää myös rahaa rikkailta köyhemmille kuten muutkin tuet.
Aa, nyt ymmärtänen : )
Hyvä pointti tuo viimeinen.
Lähetä kommentti
Kommentti