Päivitystä

Rutistan vielä tämän viikon opintoja, minkä jälkeen toivottavasti ehdin blogailla, tai tehdä sitä hyvällä omallatunnolla.

Odotellessa voitte vaikka lukea Olli Kärkkäisen hyvän postauksen siitä, mitä optimaalisen verotuksen tutkimuksessa on meneillään. Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta. Oikeudenmukaisuuskysymyksiäkin miettiessä lienee hyötyä siitä, että on 1) käytännön (politiikka)ongelma, johon oikeudenmukaisuus liittyy ja 2) teoreettinen rakenne, jossa pohtia asiaa analyyttisesti. Kuulostaahan se hankalalta, kaivella ihmisten oikeudenmukaisuuskäsityksiä kyselytutkimuksista, mutta jotenkin asiaa pitää kuitenkin lähestyä. Ehkä hieman samaan tapaan kuin makron puolella vaikkapa ennustamisen suhteen: kun nyt ei satu olemaan mitään käteviä markkinahintoja, joista ennusteita johtaa suoraan, niin käytetään kyselyitä second-best-vaihtoehtona. Mutta joka tapauksessa, mielenkiintoisia asioita tehdään tämän tieteen piirissä.

Olisi hauska tietää, minkä verran filosofian puolella on tehty tällaista kyselyhommaa ja että miten ne kysymykset on laadittu.

P.S. Vielä matalamman kynnyksen johdanto aiheeseen on Matti Tuomalan ehdotus ikäperusteisesta verotuksesta.

8 kommenttia:

Rogue kirjoitti...

Mä luulen että tollasia kyselyitä ihmisten asenteista/näkemyksistä tehään enemmän sosiaalitieteiden puolella. Filosofit keskittyy lähinnä apriorisiin pohdintoihin.

11. joulukuuta 2012 klo 12.49
Artturi kirjoitti...

Mun kasityksen mukaan jotkut filosofit kylla kayttais kyselytutkimuksia vaikka etiikan ja moraalin tutkimiseen. (Esim. nyt vaikka kyselee, etta saaks tonasta tyypin junan eteen, jos silleen pelastaa kaks tyyppia jne.)

11. joulukuuta 2012 klo 18.56
Artturi kirjoitti...

http://experimentalphilosophy.typepad.com/

Tonne blogiin postataan filosofian tutkimuksesta, missa kysellaan ihmisilta asenteita ja nakemyksia.

11. joulukuuta 2012 klo 21.49
Rogue kirjoitti...

Tossa blogin alussa tulee heti esille just se mitä meinasin, eli että aika monet filosofit on sitä mieltä, ettei empiirinen asennetutkimus varsinaisesti oo "filosofista". Siitä toki voi olla montaa mieltä. Mut tollasten kyselyiden tulokset voi tietty olla kiinnostavia monellakin tapaa riippumatta siitä minkä verran niiden kyselyiden tekemisellä on relevanssia akateemisessa filosofisessa tutkimuksessa.

12. joulukuuta 2012 klo 12.54
Allan Seuri kirjoitti...

Oi, experimental philosophy, tottakai. Kiitti Artturi! Mä tykkään myös tuollaisista tutkijatutkimuksista, mitä tuolla on kans ("ethicists no more likely than non-ethicists to pay their registration fees at APA meetings").

Tohon relevanssiin yms. niin noissa verojutuissahan se on just hyvä, et siinä on se käytännön politiikka, mihin se suoraan kiinnittyy. On sekin tietty mielenkiintoista, että mitä mieltä jengi on vähän villimmeistä skenaarioista, kuten tosta Artturin esimerkistä (http://en.wikipedia.org/wiki/Trolley_problem).

13. joulukuuta 2012 klo 10.23
Olli Kärkkäinen kirjoitti...

Kyselytutkimuksiin liittyy toki paljon potentiaalisia ongelmiakin ja esim. kysymyksenasetteluun täytyy laittaa paljon ajatusta, jotta kysely mittaa oikeaa asiaa. Täällä tutkimuslaitoksessa, jossa vierailen, ylläpidetään yhtä Britannian isoimmista kyselytutkimuksista ja sitä myötä olen päässyt keskustelemaan jonkin verran kyselytutkimusten tekemiseen ja analysoimiseen liittyvistä haasteista. En ole satavarma luotanko tuohon Weinzierlin kysymyksenasetteluun, mutta se on vähintäänkin hyvä alku.

Kyselytutkimusten lisäksi verotukseen liittyviä arvoja voidaan tutkia käänteisten optimiverofunktioiden avulla (tähän keinoon viitataan myös noissa molemmissa tutkimuksissa). Käänteisten optimiveromallien avulla voidaan tutkia nykyisten vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien taustalla vallitsevia tulonjakopreferenssejä. Se on mielestäni ihan mielenkiintoinen harjoitus (pääosin varmaankin siksi, että itse tutkin kyseisellä menetelmällä Suomen tulonjakopreferenssien muutoksia).

Kyselytutkimusten ja verojärjestelmistä estimoitujen tulonjakopreferenssien välillä on eroja ja olisi ihan mielenkiintoista selvittää, mikä on näiden erojen taustalla. Yksi ääritapaus on Tanska, jossa verojärjestelmästä estimoitujen tulonjakopreferenssien perusteella Tanskassa arvostetaan tulojen tasausta melkein eniten koko Euroopassa. Kyselytutkimuksissa tanskalaiset puolestaan arvostavat tulojen tasausta melkein vähiten eurooppalaisista (joka selittynee sillä, että tanskalaisten mielestä tuloerot johtuvat pääosin ahkeruuseroista).

13. joulukuuta 2012 klo 11.16
Artturi kirjoitti...

Olli: Joo se sun tutkimus oli ihan tosi mielenkiintonen. Sinansa ei oo kovin yllattavaa, etta toteutunut tulonjakojarjestelma ja kyselytutkimukset ei osu yhteen. Jos ajattelis ihan ilman mitaan public choice juttuja, niin jengi tuskin punnitsee ihan yhta paljon hyotyja ja haittoja, ku ne vastaa kyselyyn verrattuna, ku ne saataa verolakeja. Sit viela kaikki public choicet tohon paalle.

14. joulukuuta 2012 klo 22.24
Allan Seuri kirjoitti...

Joo. Jos vielä näin parin päivän jälkeenkin heitän kommentin tähän aiheeseen, tuli tuosta Artturin kommentista mieleen, niin mä olen hahmottavinani seuraavan teeman joissakin näissä veropapereissa: todelliset verosysteemit ei vastaa teorian optimaalisia verosysteemejä, joten mikä meidän teoriassa on vikana? Ehkä selkeimmin tää on nähtävissä Piketty-Saez pääoma/perintö-veropaperin NBER-version johdannossa (http://elsa.berkeley.edu/~saez/piketty-saezNBER12optKtax.pdf). Ja tähän teemaan viitataan myös tuon Ollin viittaaman Saez-Stancheva-paperin johdannossa.

Musta yhtä luonnollinen reaktio tollaseen diskrepanssiin ois sellanen crude public choice-näkökulma, et kollektiivinen päätösmekanismi ei vaan saa aikaan kovin optimaalisia järjestelmiä. Mut toi noitten reaktio voi olla vähän hedelmällisempi; ainakin hyviä malleja ja papereita se on kirvoittanut. Tärkeintähän se on, että on jokin, mikä ajaa tekemään hyvää tutkimusta.

17. joulukuuta 2012 klo 11.13

Lähetä kommentti

Kommentti

Blogiarkisto