Tiedän, että seuraavan sitaatin esittäminen on epäreilua. Sen esitti ei-puheammattilainen sellaisissa puitteissa, joiden tarkoitus on manata esiin kaikki mahdolliset argumentit aiheesta kuin aiheesta, niin huonot kuin hyvätkin. Siitä paistoi vain arvokas vilpittömyys - vilpittömyys joka ei välttämättä välity kovin hyvin näin tekstinä.
Ja siitä vielä siitä tulosta, joka tulee Sagaforssille niin, 80 prosenttia tulee EU:n ulukopuolelta ja se on hyvin, mun mielestä, tervetullutta rahaa tämän alueen sisäpuolelle, se on sitä ulkoval-, kaukaisempaa valuuttaa, hyvin.
- Turkistarhaaja Lasse Joensuu, A-talk 13.12.2012
Ymmärrän sen, että turkisala työllistää ja sillä on väliä. Ymmärrän sen, että turkisala tuottaa hyödykkeitä, joista ihmiset saavat hyötyä ja sillä on väliä. Sitä vain en ymmärrä, että mitä väliä on sillä, että turkisala tuottaa niin-ja-niin-monta euroa vientituloja.
Eräs tuttavani kertoi, kuinka hänen vientimarkkinoilla yrittäjänä toiminut isänsä puhui "Metsästäjistä" ja "Leiristä", edellinen viitaten niihin talouden toimijoihin, jotka toimivat vientimarkkinoilla ja jälkimmäinen kaikkiin muihin. Ei tarvitse olla kummoinen diskurssianalyytikko tajutakseen, että kumpi näistä on arvostettavampi. Vientiyritykset ovat maskuliinisia niin kvantitatiivisesti tarkastellen (arvelisin että miesten osuus työntekijöistä on keskimääräistä suurempi vientiyrityksissä) kuin diskurssin tasollakin - vientiyritykset ovat ulospäin suuntautuneita, vientimarkkinoilla käydään aggressiivista kilpailua ja markkina-alueita penetroidaan.
Mikäli voidaan hyväksyä se, että vienti on maskuliinisempaa ja maskuliiniset asiat ovat arvostetumpia, jää toki vielä se kysymys, että onko vienti maskuliinista siksi, että se on tärkeää vai onko vienti tärkeää, koska se on maskuliinista.
Miksi vienti sinänsä olisi arvokkaampaa kuin kotimarkkinatuotanto? Arvelen, että tässä on jotain jäänteitä menneestä maailmasta ja sen instituutioista, mutta lähdetään perusasioista. Vienti, kuten Lasse Joensuu hyvin tietää, tuo maahan kaukaista valuuttaa. Tuolla kaukaisella valuutalla voidaan ostaa jotain kaukaista. Kuten vaikkapa öljyä. Fakta on se, että meidän on myytävä tavaraa ulos, että voimme ostaa tavaraa sisään.
 |
| Brittien salainen palvelu tietää, mistä on kyse. Myös siinä, että peiteyritys jonka on tarkoitus ilmeisesti toimia ulkomaankaupassa yleisesti, niin viennissä kuin tuonnissa, ottaa nimekseen "Universal Exports", eikä vaikkapa "Universal Imports". Kuva siis elokuvasta Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa. |
Mutta tarvitaanko tässä arvoja yhtään mihinkään? Miksi silkat markkinat eivät hoida hommaa kotiin? Miksi yhteiskuntien on pitänyt tuottaa kultti viennin ympärille?
Minun on vaikea nähdä, mihin joustavien valuuttakurssien puitteissa tarvittaisiin viennin kulttia. Jos vienti ei vedä, valuutan ulkoinen arvo sopeuttaa tilanteen ja kaikki on taas hyvin. Ei tarvita Vakavia Miehiä puhumaan kulmat kurtussa palkkamaltista ja muista Välttämättömistä Toimenpiteistä.
Kiinteiden valuuttakurssien maailmassa homma onkin sitten toisin. Jonkin muun kuin valuutan ulkoisen arvon on tasapainotettava tuonti ja vienti. Erityisesti kiinteät valuuttakurssit ovat hyvin epäsymmetrinen regiimi: siinä missä vienti voi olla tuontia suurempi pitkiäkin aikoja aiheuttamatta kriisiä tai huolta, tuonnin ollessa vientiä suurempi keskuspankin valuuttavarantoon ja sitä kautta koko järjestelmään kohdistuu pakottava paine. Kiinteät valuuttakurssit tarvitsevat viennin kulttia. Ja me (kuten muutkin yhteiskunnat) olemme eläneet suurimman osan modernia taloushistoriaamme kiinteiden valuuttakurssien puitteissa, ensin metallikannassa ja sitten Bretton Woods-järjestelmässä. Kiinteille valuuttakursseille tuntuu olevan tyypillistä "pula" ulkovaluutoista, "pula" dollareista.
Ja ehkä tämä puhe on taas tekemässä paluuta. Olemmehan kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä, ja vaikka ollaan ajateltu niin, että vaihtotaseella ei ole väliä tässä järjestelmässä, yksi merkittävä kriisinarratiivi on eurokriisi-maksutasekriisinä. En ole aivan varma siitä, mikä narratiivi on oikein ja missä määrin, mutta tuntuisi siltä, että vaihtotaseen vajeilla olisi jotain merkitystä myös euroalueella, ja sitä kautta viennin kultilla rooli tämän alueen yhteiskunnissa.*
Ymmärrän sen, että vienti on tärkeää. Tätä ei varmaan kukaan kiistä. Meidän tarvitsee ostaa ulkomaailmasta asioita, joten meidän pitää sinne myös myydä asioita. Mutta miksi meidän tarvitsee edistää vientiä? Johtuuko se valuuttaregiimistä? Vai onko taustalla jokin valuuttaregiimeistä riippumaton markkinoiden epäonnistuminen, joka koskee vain vientisektoria?
*"Vaihtotaseilla-ei-merkitystä-yhteisvaluutassa" ks. esim. Pertti Haaparanta ja Heikki Taimio Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja Yhteiskunta-lehdessä (pdf) (ss. 56-57). Eurokriisistä maksutasekriisinä ks. esim. Martin Wolf FT:ssä ja Paul Krugman. Vaihtotasehan on kaupan ja palveluiden tase ("vienti ja tuonti") plus tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot. Maksutase taas yhdistää vaihtotaseen, pääomataseen ja rahoitustaseen identiteetinomaisesti, l. maksutase on aina nolla. Näistä termeistä ks. Wikipedia tai Suomen Pankin seloste (pdf).
P.S. Loppuun vielä tynnyrikalastus:
Töitä pitää olla, meillä pitää olla, siihen pitää panostaa että me saahaan töitä, ja teollisuuden töitä, koska viennistähän se tulee se raha sinne valtion kassaan, ei se tuu siitä että me toisiamme hoidetaan.
- Pääluottamusmies Pirkko Valtanen, A-talk 20.12.2012
Kyllähän minä sen vientisektorin edistämisen erityisen tärkeyden (suhteessa muihin talouden sektoreihin) ymmärtäisin sellaisessa maailmassa, jossa vientisektori on ainoa talouden sektori, joka tuottaa verotuloja. Mutta ei se ole tämä meidän maailmamme. Mitä tulee valtiontalouden kestävyyteen, niin se että miten me toisiamme hoidetaan on erittäin tärkeä kysymys, toisin kuin vienti.
4 kommenttia:
Mä luulen että tota vientiä käytetään noissa sun mainitsemissa yhteyksissä tyypillisesti rinnasteisena "yksityiselle" tai "markkinaehtoiselle" sektorille, joka asetetaan julkista verorahotteista palvelusektoria vastaan. Ts. halutaan alleviivata sitä, että ollaan tuottamassa niitä rahoja joilla julkisia palveluita pyöritetään.
"Mutta miksi meidän tarvitsee edistää vientiä?"
En tiiä pitäiskö just Suomen edistää vientiä, mut kyllä kai esim. Kreikassa olis helppo argumentoida, että viennin vetämättömyys on tietyssä mielessä yks oleellinen tekijä kriisissä. Ja se liittyy osaltaan just tähän yhteisvaluuttaan ja siihen, että euro on grekujen näkökulmasta liian vahva eikä korvaavia keinoja valuutan automaattiselle devalvoitumiselle oikein ole tarjolla.
Joo, toi voi olla siinä taustalla. Vaik väärinhän se on; kyllähän ne pelkästään kotimarkkinoillakin toimivat yritykset maksaa veroja siinä missä vientifirmatkin.
Ja niinhän se on, et yhteisvaluutassa tää homma onkin ehkä eri, et vientiä välillä pitää tökkiä eteenpäin. Et Kreikassa varmaan pitäis saada vientiä (kun jostain sitä kysyntää pitää saada, ja valtiolla ja kansalaisilla ei oo varaa).
Mut tätä mä oon miettiny, et onks tää ihan nollasummapeliä euroalueella? Et jos Suomi parantaa kilpailukykyä ja pistää vientiä vetämään niin eiks se ainakin jossain määrin heikennä Kreikan asemaa ja sitä kautta pahenna koko tilannetta? Niinku tälleen, yksinkertaistaen: suomalaisista vientituotteista tulee ulkomaalaisille houkuttelevampia->niiden kysyntä kasvaa->euron kysyntä kasvaa->euron arvo nousee->kreikkalaisten on vaikeampi saada tavaroitaan myytyä euroalueen ulkopuolelle. Vai onkohan tässä jostain muusta kyse.
Niin euro-alueen sisällä yhden maan viennin ylijäämä on karkeesti toisen maan velkaa. Ulos päin euro-alueen vienti voi olla teoriassa ylijäämäistä ilman kenenkään velkaantumista. Mutta kun euron arvo nousee niin tavaroiden saaminen kaupaks käy yhä hankalammaks ja jos tuottavuus erot euro-maiden välillä on suuret, niin heikommille maille muodostuu helposti alijäämää ja ne velkaantuu. Toisaalta kovan tuottavuuden maiden ylijäämä muodostuu suuremmaks yhteisvaluutan takia, koska heikot maat painaa valuuttaa omalta osaltaan alas eikä se pääse nousemaan niin paljon ku nousis jos vahvalla maalla olis oma valuutta.
Tostahan esim. Osmo on monesti kirjotellu, että Kreikalle euro on ollu valtava ongelma, koska Saksan ja kumppaneiden ansiosta eurosta on tullu tosi vahva ja sen takia Kreikan vienti ei vedä ja ne on velkaantunu. Ongelmaa ei tietenkään olis tai ainakaan se ei olis niin suuri, jos palkat ja muut hinnat joustais kitkattomasti kumpaankin suuntaan, mutta kun niin ei ole niin ulkoiselle devalvaatiolle ei oikeen taida olla riittävää korvaajaa.
Sori kun nyt vasta vastailen, oli joulumeiningit. Mut joo, tollasta mäkin mietin.
Ehkä tää valuuttaunioni on uus tilanne. Jos nyt ajatellaan, että kun valuutan ulkoinen arvo ei sopeuta, niin viennistä pitää välittää. Mut valuuttaunioni on siitä poikkeuksellinen, mä väittäisin, että vienti voi olla myös liian suurta, kilpailukyky liian hyvä. Et jos Kiinalla on valtava kaupan ylijäämä (tai oli) niin eihän siinä mitään, tulee vain sijoitettua ulkomaille ja kaikki sijoitukset ei oo välttämättä kauhean hyviä, voisihan sitä kuluttaakin välillä. Et onhan se ikävää ja voi olla epäoptimaalista mut se ei uhkaa koko järjestelmää. Mut valuuttaunionissa (ainakin sellasessa missä ei oo kattavia tulonsiirtoja alueiden välillä) koko järjestelmä perustuu siihen et alueiden väliset kilpailukykyerot ei revähdä ja täten kilpailukyvyn kohentaminen joillakin alueilla on haitaksi.
Ja tässä mä taas ajattelen lennosta, mutta ehkä valuuttaunionin myötä meidän pitää opetella uudenlainen diskurssi viennin suhteen, jotta me ei hajotettais tätä kaikkea huutamalla "Vientiä, vientiä!" heti kun vaihtotase menee nollan alapuolelle.
Lähetä kommentti
Kommentti