Arviot ahtaajien lakon kustannuksista vaihtelevat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n nolla-arviosta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jopa kymmeniin miljooniin. EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo sanoo, että Suomen satamien viennin ja tuonnin yhteenlaskettu arvo on 240 miljoonaa euroa vuorokaudessa. Haapasalo arvioi, että lakon kustannukset ovat miljoonia, ehkä jopa kymmeniä miljoonia euroja.
Aloitetaan siitä, miten saadaan luku, että Suomen satamien viennin ja tuonnin yhteenlaskettu arvo on 240 miljoonaa euroa vuorokaudessa? Tämä lienee sinänsä varsin pätevä luku - ainakin itse päädyin samaa. Tullin Uljas-tietokannasta voi laskea, että kuljetusmuodon "Merikuljetus (ml. auto- ja junalauttakuljetus)" viennin ja tuonnin yhteenlaskettu vuorokautta kohti laskettu arvo vuonna 2013 oli noin 249 miljoonaa euroa.
Toki voidaan kysyä, mitä merkitystä sillä on, että Suomen satamien viennin ja tuonnin yhteenslaskettu arvo on 240 miljoonaa euroa vuorokaudessa. Mikä periaate vaatii mittaria, jossa nämä kaksi lukua lasketaan yhteen? Jutussa lukua ei perustella tai käytetä perusteluna, joten sen pointti jää epäselväksi.
Mennään lakon kustannuksiin. Mitä tarkoitetaan kustannuksella? Usein yhteiskunnallisessa talouspuheessa eurot viittaavat BKT:hen. Kuten tiedämme, BKT voidaan määritellä huoltotaseen, kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseen kautta. Tällöin meillä on
BKT = Yksityinen kulutus + Julkinen kulutus + Vienti - Tuonti
Jos vakavasti puhutaan, niin kolme pointtia:
- Talouskeskustelussa tehdään usein usein naiiveja* laskelmia, joiden läpinäkyvyys ja seuranta on heikkoa. Rehellisesti sanottuna en ymmärrä, miten lakon kustannuksia lasketaan tupakka-askin kanteen. Ainoa naiivi luku, minkä itse keksin, on tuo -0,6 miljoonaa euroa. En tiedä, mistä hatusta EK lukunsa vetää.
- Tietenkin kun mennään naiiveja laskelmia pidemmälle ymmärretään, että ulkomaankauppa lisää erikoistumista ja tehokkuutta ja sen heikentyminen vähentää myös arvonlisäyksen potentiaalia. Ja tämä pätee niin vientiin kuin tuontiinkin.
- Lakon lopullinen vaikutus voi tietenkin olla pienempi tai suurempi kuin sen naiivi laskelma, jossa vuosittaisia lukuja jaetaan 365:llä. Ehkäpä Suomen maine kauppakumppanina kärsii tämän seurauksena ja vaikutukset tuntuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tai ehkä kuten Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja sanoo, että osa lakon myötä toimittamatta jääneistä tilauksista voidaan toimittaa myöhemmin. Tai ehkä molempia.
*En käytä sanaa "naiivi" tässä haukkumatarkoituksessa. Naiivi menetelmä on vain mahdollisimman yksinkertainen menetelmä, joka ei pahemmin teoretisoi. Esimerkiksi ennustamisessa naiivi menetelmä on ottaa seuraavan periodin ennusteeksi edellisen periodin toteuma.
4 kommenttia:
Kiitos tästä. Toivoinkin, että joku talousbloggaaja tekisi näitä laskelmia, ja tietenkin se olit sinä.
Itselleni tuli lakkopäivänä (poliittisesti vielä astetta epäkorrektimpi) ajatus lakon vaihtoehtoiskustannuksista. Jos kerran "lakon kustannukset ovat miljoonia, ehkä jopa kymmeniä miljoonia euroja" ja se jopa "voi sysätä Suomen uuteen laskuun" (Taloussanomat), niin eikö ne riistetyt venäläiset olisi kannattanut lahjoa vaikka parilla miljoonalla eurolla? Olisi tullut halvemmaksi ja siltä Suomen uudelta laskultakin oltaisiin säästytty.
No, jos joku olisi esittänyt tätä, niin se olisi tietenkin nopeasti torjuttu esittämällä jokin taloustieteen ulkopuolinen argumentti: esimerkiksi "on moraalitonta suostua kiristykseen". Ikävä vain, että täsmälleen samalla argumentilla perusteltiin myös itse lakkoa.
Naiivi lasku näyttäisi siis sanovan, että tuonnin lasku kasvattaisi BKT:tä ja siten kumoaisi viennin laskun vaikutusta. Mutta eikö tuontitavarat mene kulutukseen (tai investointiin), jolloin ne sekä lisätään BKT:hen että vähennetään siitä? Eikö se huomioon ottaen näytä sittenkin siltä, ettei tätä kumoutumista tapahdu? Tietenkään tällainenkaan naiivi lasku ei sano, että tuonnin ja viennin laskut pitäisi laskea yhteen, vaan tuonnin laskun efektin pitäisi olla 0, mutta viennin lasku yhä laskee BKT:tä. Meneekö tämä näin, vai unohdanko jotain?
Tommi: Tattis! Ehkä riistettyjen venäläisten lahjonta olisi luonut kannustimen tuoda Suomen satamiin lisää riistettyjä venäläisiä? : )
Ossi: Oi, hyvä pointti. Tuontitavarathan menee aina kulutukseen, investointeihin - tai vientiin! Esim. Hong Kong: sekä vienti että tuonti yli kaksinkertaisia suhteessa BKT:hen. Tuodaan tavaraa Manner-Kiinasta, pakataan ja viedään länsimaihin.
Entä jos olisi tällainen maa. Tuottaa itse sen, mitä kuluttaa ja investoi. Kuitenkin jostain syystä kansainväliset yritykset haluavat käydä purkamassa lastinsa maihin ja pakkaamassa sen uudelleen matkaan, mikä kirjautuu maan kansantalouden tilinpidossa tuontina ja vientinä, jotka kumoavat toisensa. Sitten eräänä päivänä satamat menevät kiinni, mutta mitään ei tapahdu maan tuotannolle.
En tiedä, ehkä ei tee hyvää miettiä liikaa teoriaa tilinpidon identiteettien ympärille.
Lähetä kommentti
Kommentti