Oletko sinäkin töissä merenkulussa? Katso lista!

Eräs erinomainen eduskuntavaaliehdokas linkkasi minulle Suomen Varustamot ry:n tiedotusmateriaalia, johon kuului ao. kuva ja arvio, että "osana meriklusteria merenkulku työllistää noin 43 500 henkilöä, välillisesti noin 500 000".


Suomen Varustamot ry twiittasi tätä kuvaa.


500 000 työpaikkaa on paljon. Suomessa oli työllisiä viime helmikuussa noin 2 400 000. Jos olet töissä, on siis noin 20 prosentin todennäköisyys, että olet työpaikkasi velkaa merenkululle. Jotta osaisit olla kiitollinen tästä, käyn nyt läpi sen, miten tuohon lukuun 500 000 on päädytty.

Sylttytehtaaksi paljastuu Tapio Karvosen, Johanna Vaisteen ja Hannu Hernesniemen kirjoittama Tekesin katsaus Suomen meriklusteri 2008. Tutkimuksessa on seuraava kappale:

Suomen meriklusteriin kuuluu noin 2 900 yritystä. Kyselyssä saatuja tietoja täydennettiin Tilastokeskuksen ja muiden rekisterien aineistoilla. Kaikkien yritysten merisektoritoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2006 oli noin 13,2 miljardia euroa eli lähes 2 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2001. Meriklusteri työllistää suoraan merisektoriin liittyvissä toiminnoissa Suomessa noin 43 400 henkilöä. Meriklusterin vaikutus ulottuu suoraan ja välillisesti lähes kaikille toimialoille ja erittäin laajasti koko yhteiskuntaan. Koko maahan ulottuvat välilliset vaikutukset huomioiden meriklusterin työllisyysvaikutusten piirissä on vähintään 500 000 henkilöä.

Myöhemmin tutkimuksessa kirjoitetaan:

[Meriklusteriyritysten] kokonaishenkilöstömäärä on noin 337 000 henkilöä. [...]. Meriklusterin välilliset työllisyysvaikutukset ovat lisäksi huomattavat. [...]. Varovaisesti arvioiden välilliset vaikutukset ovat vähintään 1,5-kertaiset [alaviite: Välillisten työllisyysvaikutusten arvioidaan kansainvälisten tutkimusten perusteella vaihtelevan 1,2 ja 2,0:n välillä. Kerroin 1,5 on varovainen keskiarvo.] suoriin vaikutuksiin verrattuna, todennäköisesti suuremmatkin. Näin ollen Suomen meriklusteri työllistää välilliset vaikutukset huomioiden yhteensä vähintään 500 000 henkilöä.

Mitä temppuja! Ensinnäkin on aina ihailtava sitä, kun käytetään ilmausta "kansainvälisten tutkimusten perusteella" ilman yhtäkään viitettä näihin kansainvälisiin tutkimuksiin. Toiseksikin on kohtuullisen reipasta vilunkia ottaa alaviitteessä välillä 1,2-2,0 sijaitsevasta estimaatista "varovainen" eli väärin laskettu keskiarvo 1,5 ja tulkita tämä keskiarvo leipätekstissä sitten estimaatin alarajana. Tässä vaiheessa kun on saatu estimaatille uusi alaraja niin eikö prosessi kannattaisi toistaa arvion tarkentamiseksi? Jos alaraja on 1,5, niin vaihteluvälihän on enää 1,5-2,0, joten tästä voidaan ottaa keskiarvoksi 1,7 ja tulkita tämä jälleen alarajana ja jatkaa hommaa niin pitkään, että päästään lukuun 2,0. Jos tutkijat olisivat viitsineet tehdä tämän, Suomen meriklusterille olisi syntynyt 170 000 työpaikkaa lisää.

Ei nyt mennä siihen, mistä noissa välillisissä työllisyysvaikutuksissa on kyse ja miten tuo 1,2-2,0 on arvioitu. On syytä kuitenkin huomata, että tämä tapa laskea työpaikkoja tarkoittaa sitä, että Suomessa on 1,2-2,0 kertaa enemmän työpaikkoja kuin mitä täällä on työpaikkoja. Tämän touhun tolkullisuutta voi jokainen arvioida itse.

Rohkeinta tutkimuksessa on kuitenkin mielestäni tuo luku 337 000: meriklusteriyritysten kokonaishenkilöstömäärä. Jos lähtökohta on se, että meriklusteri työllistää suoraan merisektoriin liittyvissä toiminnoissa Suomessa noin 43 400 henkilöä, niin aika monta ihmistä meriklusteriyrityksissä ei työskentele suoraan merisektoriin liittyvissä toiminnoissa. Mikä siis on meriklusteri ja mitä yrityksiä siihen kuuluu? Meriklusteri määritellään tutkimuksen osiossa 1.1, joka alkaa seuraavasti:

Meriklusteri on useiden eri elinkeinojen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, jossa klusteriin kuuluvat yritykset ja muut toimijat ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa toisiinsa ja hyödyntävät näin syntyvää verkostoa. Klusterin keskeinen ajatus on, että sen muodostama kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Sinänsä tämä keskeinen ajatus heijastelee hyvin sitä työllisyyslaskelmien filosofiaa, jonka mukaan työllisyysvaikutusten kokonaisuus on aina enemmän kuin työpaikkojen määrä. Joka tapauksessa meriklusteriin ilmeisesti kuuluvat kaikki yritykset, jotka tavalla tai toisella liittyvät mereen. Kaikeksi onneksi tutkimuksen liitteessä 3 on lueteltu ne yritykset, jotka muodostavat meriklusterin ja jotka näin ollen antavat panoksensa tuohon 337 000 työpaikkaan. Tähän listaan kuuluvat mm. seuraavat merenkäynnin titaanit (sulkeissa se meriklusterin osa, johon yritys tutkimuksen mukaan kuuluu):

  • G4S Security Services (muu meriteollisuus)
  • Teline-Rami Oy (muu meriteollisuus)
  • SOL Palvelut Oy (muut merenkulkuun liittyvät elinkeinot)
  • VR Osakeyhtiö (muut merenkulkuun liittyvät elinkeinot)
  • Konecranes Oyj (Satamaoperaattorit ja satamatekniset yritykset)
  • Kesko Oyj, Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj (rahdinantajat)

Lopputulos tästä kaikesta on siis se, että Suomen Varustamot ry päätyy ottamaan itselleen kunnian mm. jokaisesta Keskon palkkalistoilla olevasta työntekijästä - ja vieläpä 1,5-kertaisesti. Rohkenen epäillä, että tuon yhdistyksen viestinnästä vastaava ihminen ei itsekään tiedä, miten taitava työllistäjä hänen työnantajansa on.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Meriklusterihan voitaisin määritellä spatiaalisesti "joko suoraan tai välillisesti mereen yhteydessä olevana kansantaloutena", jolloin noin kätevästi saataisiin koko maailma kuulumaan tähän innovatiiviseen konseptiin..

Ossi Saresoja kirjoitti...

"Ei nyt mennä siihen, mistä noissa välillisissä työllisyysvaikutuksissa on kyse ja miten tuo 1,2-2,0 on arvioitu."

Mistä noissa välillisissä työllisyysvaikutuksissa on kyse ja miten tuo 1,2-2,0 on arvioitu?

Allan Seuri kirjoitti...

Nyymi: : D

Ossi: Minulla pitäisi olla tästä valmiina tekstiä ja kun asia (klikkienkin perusteella!) tuntuu kiinnostavan, niin voisin laittaa sen tänne lähiaikoina. Mutta siltä varalta että en, niin tässä lyhyesti siitä, mistä noissa on kyse. Ehkä helpoin miettiä yritysten kautta. Aatellaan, että on kännykkäfirma, joka tuottaa komponentteja ja kasaa niitä. Yhden kännykän tuottamiseen tarvitaan yksi työntekijä tekemään komponentit ja yksi työntekijä kasaamaan. Alussa myydään 100 kännykkää ja työllistetään 200 henkeä. Sitten kännykkäfirma päättää eriyttää komponenttien tuotannon omaan alihankintafirmaansa. Tämän jälkeen kännykkäfirmassa on 100 henkeä ja alihankintafirmassa 100 henkeä. Kännykkäfirma sitten sanoo, että kännyköiden tuotanto työllistää suoraan 100 henkeä, ja välillisesti 100 henkeä. Vastaavasti alihankintafirma voi sanoa, että komponenttien tuotanto työllistää suoraan 100 henkeä, ja välillisesti 100 henkeä. Jos miettii muutosten kautta, niin kännykkäfirma voi sanoa, että jos tilaatte vielä yhden kännykän, niin meillä työllisyys kasvaa yhdellä hengellä, mutta vaikutukset eivät jää tähän: työllisyys myös alempana tuotantoketjussa kasvaa yhdellä.

Ossi Saresoja kirjoitti...

Allan: OK. Jotenkin noista työllisyysvaikutusarvioista saa kuvan, että siinä väitettäisiin, että tuon verran enemmän olisi työttömiä, jos meriklusteria (tai esimerkkisi kännykkäfirmaa) ei olisi. Luulisi kuitenkin, että ainakin osa olisi sitten vain muissa (kentiessä alhaisemman tuottavuuden) töissä.

Onko toi kerroin 1,2-2,0 tuota samaa juttua myös?

Lähetä kommentti

Kommentti

Blogiarkisto