Ester: Haluan puhua hetken taloustieteen poliittisuudesta.
Lydia: Eikö voitaisi vain tehdä tutkimusta?
Ester: Tämä on tärkeää.
Lydia: Miksi?
Ester: Se menee blogiin.
Lydia: No siinä tapauksessa.
Ester: Eikö koko "ihmiset reagoivat kannustimiin"-asia ole vähän...oikeistolainen?
Lydia: Älä nyt sinäkin jaksa. Taloustieteitä syytetään aina poliittisuudesta ja se on väsyttävää.
Ester: Jos nyt unohtaisit Heikki Patomäki-traumasi ja kuuntelisit.
Lydia: Kuuntelen sinua vain jotta osaisin selittää sinulle miksi olet väärässä.
Ester: Sitä, kuinka voimakkaasti ihmiset reagoivat kannustimiin kuvataan joustoilla. Joustojen suuruus on vasemmisto-oikeisto-kysymys.
Lydia: Mitä tarkoitat sillä, että joustojen suuruus on vasemmisto-oikeisto-kysymys? Ne ovat mitä ovat.
Ester: Tarkoitan sitä, että joustot ovat yhteydessä johonkin, jota voidaan kuvata sanoilla "vasemmisto" ja "oikeisto". Vasemmistolaiset uskovat joustojen olevan pienempiä, ja oikeistolaiset uskovat joustojen olevan suurempia.
Lydia: Kuka niin sanoo?
Ester: Greg Mankiw. Se Harvardin proffa, joka kirjoittaa suosituimmat oppikirjat. Tämä on ensimmäinen kohta hänen listallaan asioista, jotka erottavat vasemmistolaisia ja oikeistolaisia taloustieteilijöitä.
Lydia: Ai. Miksi näin on? Jos on. En suostu vielä uskomaan.
Ester: En tiedä miksi. Ja tietenkin voit kirjoittaa oman blogipostauksen siitä, mitä oikeistolaisuus on tai ei ole ja mitä taloustiede on tai ei ole ja yrittää tällä muuttaa näiden kahden asian yhteyttä. Sitä postausta odotellessa voidaan kuitenkin todeta että asia vain on näin.
Lydia: Vaikka näin olisikin, niin mitä merkitystä sillä on? Joustot ovat mitä ovat ja kasautuva tutkimus paljastaa ne. Sitten jos maailma osoittautuu vasemmistolaiseksi tai oikeistolaiseksi, niin se vain on hyväksyttävä.
Ester: Periaatteessa. Minua kuitenkin huolestuttaa. Entä jos tämä touhumme on harhaista? Että emme lähesty villakoiran ydintä vaan menemme siitä sivuun? Tai jos lähestymmekin niin lähestymme sitä harhaisesti? Että emme mene siksakkia sitä päin vaan kaarramme oikealta puolelta?
Lydia: Jos nyt unohtaisit nuo kielikuvat ja menisit asiaan.
Ester: Kaksi pointtia. Ensinnäkin: taloustieteilijät koettavat empiirisessä työssään arvioida näiden kannustinten vaikutuksia kvantitatiivisesti, eikö?
Lydia: Kyllä. On itse asiassa merkittävä harhaluulo että taloustieteilijät vain päivät pitkät olettelisivat homo economicusta ja tekisivät suhdanne-ennusteita. Tosiasiassa -
Ester: Tiedän tiedän, mutta ei nyt mennä tähän. On tiedossa, että tiedettä yleisesti ottaen vaivaa ns. julkaisuharha. Positiiviset tulokset - "löysimme vaikutuksen" - pääsevät paremmin lehtiin kuin negatiiviset.
Lydia: Mikään ei ole kauniimpaa tilastollisen merkitsevyyden tähdet. Kun niitä saa kolme peräkkäin, olo on kuin olisi voittanut hedelmäpelissä.
Ester: Jep. Laitetaan nämä kaksi asiaa yhteen. Isot kannustinvaikutukset liittyvät oikeistolaisuuteen ja julkaisuharha tuottaa todellisuuteen nähden liian isoja kannustinvaikutuksia. Kun laitat nämä kaksi asiaa yhteen...
Lydia: Odotas nyt hetki, en pidä siitä mihin tämä on menossa. Miksi se että ihmiset reagoivat kannustimiin on muka oikeistolaista?
Ester: Luulin että hyväksyit tämän lähtökohdaksi. En tiedä. Puhutaan siitä toiste. Haluan kertoa toisen pointtini. Palataan Greg Mankiwiin. Hänen oppikirjassaan on taloustiede kymmeneen kohtaan tiivistettynä. Mankiwin neljäs kohta on: "Ihmiset reagoivat kannustimiin".
Lydia: Niin ne tekevät. Eikö tässä oikeisto-vasemmisto-hässäkässä ollut kyse siitä, kuinka paljon he reagoivat?
Ester: Etkö ole sitä mieltä, että tuollaisen lauseen mielekkyys edellyttää sitä, että ihmiset reagoivat kannustimiin riittävästi?
Lydia: Se on vain lähtökohta tutkimukselle.
Ester: Etkö ole sitä mieltä että se on jotenkin...poliittisesti värittynyt lähtökohta?
Lydia: Sama se mitä lähtökohta on. Tulokset sitten ratkaisevat.
Ester: Okei, yritän toisesta kulmasta. Tiedätkö tämän käppyrän?
 |
| Lähde: Olli Kärkkäinen, ks. myös Reija Lilja. Muuten: miksei sinisissä käppyröissä ole piikkiä 39 ikävuoden kohdalla, vaikka siihen oli kannustimet ennen vuoden 1990 uudistusta? |
Lydia: Klassikko. Ihmisten avioituvuus iän mukaan. Valtava piikki siinä kohdalla, jossa viimeistään on mentävä naimisiin jotta on oikeutettu leskeneläkkeeseen. Tämä on todella hauska esimerkki siitä, miten taloudelliset kannustimet vaikuttavat jopa naimisiinmenoon.
Ester: Olisiko se yhtä hauska kuvio jos tuota piikkiä ei juuri olisi, että sen hädintuskin näkisi?
Lydia: Ei tietenkään. Olisiko mies liukastumassa banaaniin yhtä hauskaa ilman banaania?
Ester: Sinä siis iloitset siitä, että ihmiset reagoivat voimakkaasti kannustimiin? Tiesitkö että ihmisten reagoimista kannustimiin pidetään oikeistolaisena?
Lydia: Älä yritä pilata tämän kuvion hauskuutta.
Ester: Miksi se olisi pilalla? Ei kai oikeistolaisuudessa mitään vikaa ole.
Lydia: On siinä, ja vasemmistolaisuudessa yhtä lailla. Politiikka sotkee kaiken. Minulla ei ainakaan ole poliittisia mielipiteitä ja vaikka olisikin, ne on turvallisinta pitää salassa. Ennen kuin kirjoitan blogipostaukseni siitä miten Mankiwin vasemmisto-oikeisto-listan ensimmäinen kohta on väärä ja karkotan tämän politiikan demoonin pois rakkaan tieteeni liepeiltä, minullakin on sinulle harha.
Ester: Anna tulla.
Lydia: Tiedätkö, me emme kauheasti pidä siitä ääntä, mutta asioita on monesti aika vaikea mitata.
Ester: Kuten minun työtuntini tai Suomen bruttokansantuote?
Lydia: Jep. Näihin liittyy mittavirhettä. Siinä ympärillä pyöritään, mutta joskus osutaan vähän yli ja joskus vähän ali. Ja muistathan mitä tapahtuu kun selittävässä muuttujassa on tällainen klassinen mittavirhe?
Ester: Vaikutuksia mittaavat regressiokertoimet ovat harhaisia nollaan kohti.
Lydia: Jep. Ja jos mittavirhe on selitettävässä muuttujassa?
Ester: En tiedä kiinnostaako tämä lukijoita, mutta estimaateista tulee epätarkempia emmekä voi rajallisilla otoksilla niin hyvin hylätä nollahypoteesia siitä, että vaikutusta ei ole.
Lydia: Oletko nyt sitä mieltä, että taloustieteeseen liittyy vasemmistolainen harha, että asioiden mittaamisen vaikeudesta johtuen emme havaitse ihmisten reagoivan kannustimiin?
Ester: Olen vakuuttunut.
Lydia: Eli olitko väärässä aiemmin kun puhuit oikeistolaisista harhoista?
Ester: En. Tässä on vastakkaisia vaikutuksia. Kuka tietää, mihin ne nettona asettuvat. Olisi kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että ne tasan tarkkaan kumoaisivat toisensa. Ja minä olen iloinen, että sain sinut mukaan tähän leikkiin.
Lydia: Minä en. Tämä kaikki on mielenkiintoista, mutta onko meidän pakko puhua tästä blogissa? Se hämmentää ihmisiä ja me tahraamme hyvien tutkijoiden ja hyvän tieteenalan kuvaa.
Ester: Minusta tämä dialogi tuo mukavaa moniäänisyyttä. Sitäpaitsi ehkä tällä saa klikkejä. Jos ei niin hautaamme tämän ilmaisumuodon.
Lydia: Voitko ensi kerralla vain kirjoittaa siitä että joku poliitikko on sanonut jotain tyhmää?
Ester: Minun pitää odottaa että niin tapahtuu, mutta luultavasti en joudu odottamaan kovin pitkään.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentti