"Olen siis sanonut, että äidit jäävät kotiin liian pitkäksi aikaa - tajuamatta lainkaan, että joku voisi tulkita sen syytökseksi äitejä kohtaan"
"Meille on tietenkin aivan itsestään selvää, että emme [Lisää matalapalkkatyötä-raportilla] peräänkuuluttaneet palkkojen alentamista. Miten kukaan voisi oikeasti ajatella niin? Oletko todella sitä mieltä, että moni ajatteli niin? Miksi ihmeessä me haluaisimme kenenkään palkan alenevan"
Kirja oli ainakin siitä hyvä, että monet sen kohdat ovat nousseet mieleen seuratessani talouskeskustelua sen lukemisen jälkeen. Esitän tässä ensin joitakin huomioita parista ekonomistikunnan viimeaikaisesta mediaosumasta, minkä jälkeen pohdin, alentaako vähimmäispalkkojen alentaminen palkkoja.
Mielikuvat ja itsemme suopea tulkinta
Viikko sitten Vartiainen sai kunnian tulla IS:n Tuomas Mannisen haastattelemaksi, mistä syntyi mm. seuraava pätkä:
VARTIAISELLA onkin terveisiä aktiivimallin vastaisen kansalaisaloitteen käynnistäneelle Martin Eric-Racinelle, 47-vuotiaalle helsinkiläiselle pitkäaikaistyöttömälle.
– Sanoisin, että tätäkin energiaa hän voisi käyttää työntekemiseen. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti työtilaisuuksia. Tämä prosessi on mennyt ihan överiksi ja osoittaa, että tällaista kurinpalautusta (aktiivimalli) tarvitaan.
Aivan kuin Vartiainen tässä sanoisi, että yhden työttömän tai laajemman kansan poliittinen aktiivisuus työttömien etuuksien leikkaamista vastaan tarkoittaa, että he ovat kurittomia ja että he tarvitsevat kurinpalautusta juurikin kyseisen etuuksien leikkauksen muodossa. Ehkä hän ei tätä tarkoita, mutta aivan kuin hän näin sanoisi.
En ole viestinnän asiantuntija, mutta tämä ei vaikuta fiksulta lausunnolta. Se vaikuttaa lausunnolta, joka saattaa lisätä aktiivimallin kannatusta aktiivimallin kannattajien keskuudessa, mutta muille tämä ei taida toimia myyntipuheena. Itsekin suhtaudun jokseenkin positiivisesti aktiivimalliin, ja minun piti tehdä tämän lausunnon jälkeen pieni aivojumppa, että ärtymykseni kohdistuisi Vartiaiseen aktiivimallin sijasta.
Mutta mielikuvalliset kysymykset sikseen, mitä kurinpalautuksesta pitäisi ajatella? Aloitetaan siitä, mikä on kurinpalautus. Kurinpalautus on kurin palauttava toimenpide, ja kuri taas on
- esivallan tai ryhmän asettama käyttäytymismalli
- sen ylläpito
- käyttäytymistä sääntelevät säännöt.
Täysin demokratian sääntöjen puitteissa pysyvä työttömien poliittinen aktiivisuus ei ainakaan minun mielestäni riko "esivallan tai ryhmän asettamaa käyttäytymismallia" ja työttömien "käyttäytymistä säänteleviä sääntöjä". Voi tietenkin olla että Racine tai muut työttömät ovat käyttäneet tähän prosessiin aikaa joka heidän olisi pitänyt "käyttäytymistä sääntelevien sääntöjen" mukaan käyttää työnhakuun, mutta työttömien ajankäytön kyttääminen ei liene kansanedustajien vaan työvoimavirkailijoiden tehtävä.
Otetaan toinen esimerkki "Taloustieteilijät uutisissa"-teemasta. Ekonomistikoneessa esitettiin seuraava väite:
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
Kyselyn tulokset esitettiin Ekonomistikoneen sivuilla otsikon "Maahanmuuttajille voitaisiin maksaa alempaa palkkaa" alla.
Ekonomistikone teki tehtävänsä ja nousi keskusteluun, johon myös taloustieteilijät osallistuivat. Mika Maliranta avasi omia ajatuksiaan Twitterissä seuraavasti:
Ainakin minulla oli ajatuksena että maahanmuuttajan palkanalennusta kompensoidaan jonkinlaisella palkkatuella. Tarkoituksena on parantaa maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa ja kuitenkin turvata elintaso.
Mika kirjoittaakin tämän myös Ekonomistikoneen vastauksen kommentissaan, joten kysymys ei ole hänen kohdallaan missään tapauksessa jälkikäteen selittelystä, eikä tarkoituksena olekaan nostaa häntä tikun nokkaan vaan pohtia Ekonomistikoneen viestintää.
Jos kysymyksessä ei puhuta sanaakaan kompensaatiosta ja otsikko on "Maahanmuuttajille voitaisiin maksaa alempaa palkkaa", niin onko ihme, että joku vetää siitä johtopäätöksen, että maahanmuuttajat saisivat vähemmän palkkaa, ja että ekonomistit tällaista vaativat?
(Tulee mieleen eräskin raportti, joka onnettomasti sai nimen "Lisää matalapalkkatyötä".)
Oikeustieteilijät esittivät epäilyksensä ehdotuksen perustuslainmukaisuudesta. Jälleen Mika kommentoi tätä seuraavasti Twitterissä:
Itse tulkitsen niin, että tuo voi pitää sisällään myös sen ajatuksen että myös muiden kuin maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa voidaan edistää sallimalla määräaikaisesti tes:n alittavat sopimukset. (kun tuottavuus ei ole riittävä)
Voi olla, että muutkin Ekonomistikoneeseen vastanneet ovat tehneet saman tulkinnan, mutta ainakaan ei pidä ihmetellä sitä, jos muut eivät onnistuu lukemaan lauseisiin ajatuksia, joita siellä ei selvästikään ole. Ei myöskään ole syytä ihmetellä sitä, että oikeustieteilijöiltä asiasta kysytään, ja että oikeustieteilijät ottavat ehdotuksen melko kirjaimellisesti eivätkä lähde tekemään luovia tulkintoja siitä, mitä ehdotuksella on kenties tarkoitettu. Itse pelästyisin jos oikeustieteilijät kohdetessaan ehdotuksen, jossa diskriminoidaan maahanmuuttajataustan perusteella, tulkitsisivat sen perustuslainmukaisuutta ajatuksella, että ehkä siinä ei ole ollut tarkoitus diskriminoida maahanmuuttajataustan perusteella.
Kaiken kaikkiaan sillä on rajansa, miten suopeita tulkintoja voi odottaa muilta, ja kuinka suopeasti itseään tai viiteryhmäänsä sopii tulkita. Tämä on myös yksi Uschanovin ja Vartiaisen kirjassa esiinnousevia ajatuksia.
Alentaako vähimmäispalkkojen alennus palkkoja?
Aktiivimalliin liittyen Juhana Vartiainen kommentoi Paavo Teittisen HS-analyysiä aiheesta seuraavasti:
Ainoa kriittinen huomip Paavon juttuun: mahtaako alempien vähimmäispalkkojen salliminen kuitenkaan sanottavasti laskea työssä jo nyt olevien palkkoja? Se kai tarkoittaisi, että heidän palkkansa olisi nykytilanteessa korkeampi kuin mitä heidän tuottavuutensa edellyttäisi
Twitterissä viestintä on tiivistä ja vastuu siksi usein lukijalla. Avainkysymys siteeratussa arvelussa on se, mitä "palkalla" tarkoitetaan. Aloitan tapauksesta, jossa palkka viittaa tuntipalkkaan (tai vastaavasti kaikki työskentelevät kiinteän määrän tunteja kuukaudessa).
Ajatellaan tavanomaista työmarkkinoiden kysyntä-tarjonta-mallia. Täydellinen kilpailu, kaikki työntekijät ovat samanlaisia (yhtä tuottavia). Vaikkapa matalan tuottavuuden työntekijöitä. Ei kunkaan työntekijän palkka tässä kehikossa määräydy "hänen tuottavuudestaan", vaan viimeisimmän palkatun työntekijän tuottavuudesta (työn rajatuottavuudesta). Koska vähimmäispalkan alennus nostaa tehdyn työn määrää, se laskee työn rajatuottavuutta ja sitä kautta palkkaa. Ainoat tilanteet, joissa vähimmäispalkan lasku ei laskisi työssä olevien palkkoja, ovat tilanteet joissa minimipalkka on ollut niin korkea että kukaan ei ole ollut töissä, tai niin matala että se ei ole ollut sitova, tai tilanne jossa työn kysyntä on täysin joustamatonta (työnantajat palkkaavat tietyn määrän työntekijöitä huolimatta kustannuksista).
Tämä on tietenkin vain yksi tapa hahmottaa asia, mutta kiinnostaisi nähdä malli, jossa vähimmäispalkoilla ei ole vaikutusta palkkoihin. Taloustieteen sisälläkin on erimielisyyttä vähimmäispalkkojen vaikutuksista, mutta erimielisyydet koskevat pikemminkin vähimmäispalkkojen vaikutusta työllisyyteen kuin vaikutusta palkkoihin.
Ja jos ette minua usko, niin tässä Auktoriteettien sanoja. CBO:n arvio vähimmäispalkkojen nostosta sanoo jo tiivistelmän toisessa virkkeessä, että vähimmäispalkan korottaminen nostaisi matalapalkkaisten työntekijöiden palkkoja. Neumark, Schweitzer & Wascher (2004) tarkastelevat vähimmäispalkkojen palkkavaikutuksia ja havaitsevat, että työntekijöillä, jotka tienaavat tasan vähimmäispalkan verran tai hieman enemmän, vähimmäispalkan nousu yhdellä prosentilla nostaa palkkoja 0,8 prosentilla. Ainakin minusta tämä on "sanottava" muutos.
 |
| CBO:n logo. Todella hieno. Viestintäonnistuminen. |
On siis vaikea nähdä, miten alempien vähimmäispalkkojen salliminen ei laskisi palkkoja - jos palkalla tarkoitetaan tuntipalkkoja.
Jos palkalla sen sijaan tarkoitetaan kuukausipalkkoja, niin asia voi olla eri. Jos alempien vähimmäispalkkojen salliminen lisäisi työssä jo nyt olevien työtunteja, se voi lisätä heidän (kuukausi)palkkojaan. Edellä mainittu CBO-selvitys ei huomioi tätä marginaalia. Neumark ja kumppanit estimoivat myös tämän marginaalin ja havaitsevat, että vähimmäispalkkojen korotus kyllä vähentää tehtyjä työtunteja, mutta efekti (-0,3) ei riitä vähentämään palkkoja. En löytänyt tästä hyvää katsausta, mutta tässä tutkimuksessa työtunnit eivät muuttuneet. HS-analyysissä mainitussa tanskalaistutkimuksessa vähimmäispalkat eivät muuttaneet nuorten (työllisten ja ei-työllisten) palkkasummaa, mutta tämä vaikutus tuli lähinnä työllisyysvaikutuksesta, jotenka työtuntien lisäyksen varaan ei tämänkään tutkimuksen perusteella voi kovin paljoa laskea.
Alempien vähimmäispalkkojen salliminen laskisi siis nähdäkseni työssä jo olevien palkkoja, joskin jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä siitä, miten suuri laskun pitäisi olla jotta se olisi "sanottava". Ja on sanottava, että tämä ei ole kannanotto tämänkaltaista toimenpidettä vastaan, vain pohdinta siitä, mitä seurauksia siltä voitaisiin odottaa.
4 kommenttia:
Moi Allan,
Minusta vähimmäispalkkaa kovin hankala miettiä ylipäätään jos olettaa, että kaikki työntekijät ovat samanlaisia.
"Koska vähimmäispalkan alennus nostaa tehdyn työn määrää, se laskee työn rajatuottavuutta ja sitä kautta palkkaa." Kuulostaa järkevältä, mutta ilmeisesti pidät mielessäsi muut tuotannontekijät (pääoma) fiksattuina? Lyhyen aikavälin tarkastelu? Et varmaankaan ajattele, että (homogeenisen) työvoiman lisäys oleellisesti laskee palkkatasoa myös pidemmän päälle?
Allan, kiitos tästä. Siinä määrin kuin kirjaa kirjoittaessani toivoin, että sitä ensinnäkin lukisivat myös taloustieteilijät ja että he toiseksi lukisivat sitä jollakin tietyllä tavalla, niin nimenomaan tällä tavalla. (Tämä kaikkihan tiivistyy oikeastaan Robin Hanson -sitaattiin, jota käytän sivulla 150: "If you want outsiders to believe you, then you don’t get to choose their rationality standard.")
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuri muuten on 'vars. jssak henkilöryhmässä vallitseva valvottu (hyvä) järjestys, kuuliaisuus, tottelevaisuus, komento'. Vielä astetta pahempaa!
Vähimmäispalkoista: Allan, jos maailma toimisi niin kuin esität, jo väestön kasvu laskisi palkkoja. Tämänhän Nikukin totesi.Vähimmäispalkan osalta on olennaista, mitä kautta sen keskimääräisiä palkkoja nostava vaikutus toteutuu. Jos säädetään vähimmäispalkka talouteen, jossa sitä ei ole aiemmin ollut, keskimääräinen palkka nousee kahta kautta. Ensinnäkin, osa matalapalkkatyöllisistä (jotka ovat töissä tai olisivat olleet töissä) jäävät ilman työtä, ja palkka nousee kompositioefektin kautta vaikka identtisten henkilöiden palkat olisivat ennallaan. Ja toiseksi, jollakulla joka oli jo töissä, palkka nousee oikeasti. Tämä kai edellyttää, että henkilön alkuperäinen palkka oli työnantajan reservaatiopalkan alapuolella eli että yrityksillä on jonkinlaista ei-uusklassista neuvotteluvoimaa. Minun tviittini perustui siihen, että arvelen jälkimmäisen efektin kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin edellisen - eli minun kuvani taloudesta on lähempänä täydellisen kilpailun mallia kuin sinun. Mutta empiirinen kysymyshän tämä on, ja lisäksi talous on täynnä komplementaarisuuksia joista ei voi ollenkaan tietää etukäteen. Meillä on kuitenkin skandinaavisia naapurimaita, joissa minimipalkkaregulaatio on selvästi meitä lievempää, koska työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Ne eivät kuitenkaan poikkea meistä ainakaan väärään suuntaan siinä, miten alhaisia ovat alhaisimmat palkat ja millaisia ovat desiilien väliset palkkasuhteet. Siksi minun nollahypoteesini on, että yleissitovuuden poistaminen, vaikka toisikin hieman lisää matalapalkkatyötä, ei laskisi työmarkkinoilla jo olevien palkkoja. Samaan suuntaan teen johtopäätöksiä maahanmuuton palkkaefektitutkimuksista eri puolilta maailmaa. EN tietysti tässä voi olla vuorenvarma. Toisaalta ei ole myöskään oikein sanoa, että ”yleissitovuuden poistaminen laskisi palkkoja” muuten kuin kompositioefektin kautta. Sekin on toiseen suuntaan menevä liian kategorinen väite, ikään kuin minimipalkan vaikutus toteutuisi vain jälkimmäisen vaikutuksen eikä ollenkaan ensimmäisen vaikutuksen kautta.
Tuo ”kurinpalautus” -sana oli epäonnistunut, siinä olette oikeassa. Kun paljon puhuu, tulee huteja. Se, mitä tarkoitin, oli työttömyysturvan soveltaminen ja viranomaistoiminta. Meillähän on ollut teoreettisesti kohtalaisen velvoittava työttömyysturva, mutta nyt haastattelulainsädäntö on osoittanut, että tulonsiirtoja maksetaan aika löperösti ihmisille, jotka eivät ole oikeasti työmarkkinoiden käytettävissä, ja työvoimahallinto ei - resurssien puutteenkin vuoksi - ole kovin jämäkästi tehtäviään hoitanut. Työttömät ovat voineet olla pitkiä jaksoja ilman mitään patistavaa/tukevaa kontaktia. Siksi olisi pitänyt puhua jostain muusta, ehkä ”ryhdistämisestä” tms.
Talouskommunkointi on kovin vaikeaa, myönnän. Yksi teema johon pitäisi palata, on tämä ”ihmiskuva”. Nythän hallitusta syytetään siitä, että työttömiä pidetään ”laiskoina” toisin kuin muita ihmisiä. Mutta taloustieteiljälle tämä on ihan kummallinen väite. Kaikki ihmiset ovat tietysti laiskoja siinä mielessä että kaikilla on kysyntää vapaa-ajalle (ei kukaan tule ilmaiseksi kotiini siivoamaan). Mutta eihän siinä mitään pahaa ole, työttömät mniin kuin kaikki muutkin tietysti arvostavat myös vapaa-aikaa, koska he ovat rationaalisia ihmisiä, joilla on oma elämä.
Hei,
kiitos kaikille kommenteista.
Tommi: kiitos! Ja kiitos vinkkauksesta, pitääpä jatkossa käyttää tuota korkeamman auktoriteetin sanakirjaa.
Niku ja Juhana: kommentti tähän substanssikysymykseen tosiaan venähti, niin tein oman postauksen. Toivottavasti siitä on iloa, eikä mennyt ainakaan kovin monessa kohtaa pieleen!
Lähetä kommentti
Kommentti