Lainaa jouduin ottamaan useita kymmeniä tuhansia rahoittamaan opinnot. Ajattelin enemmänkin, että se on sellainen sijoitus tulevaan ja haaveammattiin sitä kautta, mutta kyllä uskon, että se kannattaa, Heiskanen sanoo.- Yksityisestä lentäjäkoulusta valmistunut Jani Heiskanen Ylen uutisessa lentäjien työllisyystilanteesta
Lentäjillä on kieltämättä mielenkiintoiset työmarkkinat. Se on ilmeisesti jossain määrin kutsumusammatti - tosin tästä on vaikea suodattaa pois sitä hohtoa, joka syntyy kovasta palkasta ja tietystä professionaalisuudesta ja "eliittisyydestä", joka puolestaan syntyy osittain lentäjäkoulujen tiukilla pääsykokeilla. Alalla on ilmeisesti ainakin nyt yhtä aikaa paljon työttömiä ja kovat palkat. Yleensä tällaisissa tilanteissa palkat alenevat ja työllisyys paranee, miksi siis ei nyt? Tämä on silkkaa arvailua, mutta ehkä koska
1. Alalla on tiukkoja työehtosopimuksia ja vahvat liitot, kuten nähtiin taannoisessa lakossa. Tämä on osin historiallista, kuten Jukka Hienonen kirjoitti:
Finnair on ollut vuosikymmeniä ainoa relevantti lentoyhtiö Suomessa. Monopoliasemassa pystyi ennen vanhaan synnyttämään palkka- ja muitakin kustannusrakenteita, joilla ei ole elinmahdollisuuksia vapaan kilpailun oloissa. Perimillään nyt on kyse vuosikymmenten saatossa työehtosopimuksiin pakkautuneiden epäterveiden rakenteiden hallitusta purkamisesta.
Sana "hallittu" ilmeisesti viittaa siihen, että rakenteita puretaan palkanalennuksilla irtisanomisten sijaan.
2. Ja toisaalta työntekijöiden kannalta palkkakustannukset ovat niin pieni osa pääomaintensiivisten lentoyhtiöiden kustannuksista, että palkanalennus ei kohentaisi työllisyyttä merkittävästi, ja tähän liittyen
3. Työttömät lentäjät saattavat ajatella niin, että he mieluummin pitävät alan kovapalkkaisena ja hohdokkaana kuin että suostuisivat siihen, että palkat alenisivat ja he saisivat varmemmin tätä uutta, "tavallisempaa" työtä. Tämä voi olla ihan järkevää rahallisistakin syistä, jos 2.-kohdan vaikutus on voimakas. Tietysti pitkällä aikavälillä jäykkyydet katoavat.
Olen yleisemminkin ajatellut, että olisi mielenkiintoista tutkia tässä maassa toimivaa yksityistä koulutussektoria ja ehkä myös sitä kautta yleisesti tehtyjä koulutuspoliittisia valintoja. Ketkä menevät mihinkin kouluun? Miten he rahoittavat opintonsa? Miten he työllistyvät? On mielestäni olemassa ainakin teoreettinen mahdollisuus, että nykyjärjestelmä on regressiivinen, mikäli parempien tulojen perheistä tulevat lapset pääsevät helpommin ilmaisen koulutuksen piiriin (tai tulojen kannalta parempiin ammatteihin valmistavan ilmaisen koulutuksen piiriin), jolloin heikompien tulojen perheistä tulevat joutuisivat maksamaan itsensä sisään kouluun (tai valitsemaan tulojen kannalta huonompia aloja).
Tietenkin älykkäämmät ihmiset yleensä tienaavat enemmän ja koska älykkyys on jossain määrin periytyvää, on luonnollista, että vanhempien ja lasten tulojen välillä on positiivinen korrelaatio. Mutta tästä huolimatta olisi tärkeää tutkia, mitä vaikutuksia koulutuspolitiikallamme on tai voisi olla tähän korrelaatioon, koska tämä korrelaatio on ilmeisesti tärkeässä osassa siinä, millaisena näemme yhteiskuntamme.
