Mitä vikaa on todistusvalinnoissa?

Pääsykokeiden tarkoitus on karsia hakijajoukosta pätevimmät. Koska opetusministeriö on suunnittelija par excellence, sen pitäisi yrittää ottaa huomioon hankkeidensa kokonaisvaikutukset. Haiskahtaa hirmuiselta tehottomuudelta, kun nuoret ensiksi puurtavat enemmän tai vähemmän kovasti ylioppilaskirjoituksiin ja pänttäävät asioita muistiin, ja sen jälkeen he puurtavat ja pänttäävät asioita muistiin päästäkseen yliopistoon.

Olen suhtautunut positiivisesti viimeisimpiin suunnitelmiin yo-todistuksen merkityksen korostamisesta yliopistovalinnoissa. En tiedä tarkalleen, mikä ministeriön ajatus on, mutta itse ajattelen asiaa osuuksien kautta: miten monta prosenttia suoraan yo-valinnalla, miten monta pääsykokeiden avulla? Varmastikaan nykyään useimmilla aloilla käytettävä 0 % yo-valinnalla ei ole optimaalinen.

Kysymys on paljolti seuraavasta: Minkä verran se joukko, joka saisi opiskelupaikan yo-todistusvalinnassa eroaa siitä, joka saisi opiskelupaikan pääsykokeiden avulla? Olisi mielenkiintoista nähdä tästä jotain tutkimustuloksia, data ei luultavasti ole mitenkään vaikeasti saatavilla, ainakaan ministeriölle (tosin tutkijan pitäisi huomioida, että uudessa tilanteessa käyttäytyminen yo-kirjoitusten suhteen voisi muuttua, eivätkä tulokset olisi suoraan sovellettavissa siihen).

Tässä on joitakin vastalauseita, joita olen kuullut tätä kehityssuuntaa vastaan.

Alakohtainen, spesifi älykkyys, jota pääsykokeet mittaavat.
- En usko, että kovinkaan monella alalla tarvitaan mitään niin radikaalin erilaista kognitiivista kykyä, että sitä ei jo mitata ylioppilaskirjoituksissa. Luonnollisesti matemaattisiin aineisiin hakiessa matematiikan arvosanojen pitää painaa enemmän, ja humanistisiin aineisiin hakiessa muiden, vaikkapa äidinkielen.

Opiskelijoiden pitää tutustua siihen alaan, mihin he aikovat hakea.
- No voihan aivoton nuoriso. Opiskelijat varmaan osaavat tehdä tämän ihan itsekin.

Ylioppilaskoe on jo nyt kovin stressaava tapahtuma.
- Niin ovat pääsykokeetkin. Mutta tietenkään ei pidä olla niin, että koulutusjärjestelmämme ei tuntisi mitään armoa, kuten seuraavassa sanon.

On väärin, jos huonosti menneet kirjoitukset lyövät lukkoon tulevaisuuden.
- Tämä pointti on pätevä. Pitää huolehtia siitä, että aina on mahdollisuus päästä myös pääsykokeilla (tai käydä korottamassa yo-arvosanoja, mutta tämä tuntuu huonommalta vaihtoehdolta). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ketään ei pitäisi ottaa suoraan yo-todistuksella, eikä edes sitä, että valtaosaa ei pitäisi ottaa yo-todistuksella.

Uudistus huijaa nykyisiä lukiolaisia, jotka eivät ole valmistautuneet näin tärkeisiin kirjoituksiin.
- Tämä pointti on rajoitetusti pätevä. Siirtymävaiheen ongelmat pitää ottaa huomioon, mutta ne eivät ole mikään syy jättää uudistus tekemättä, ts. ne eivät ole argumentti uudistusta vastaan, vaan sen mahdollisia käytännön toteuttamistapoja vastaan.

Kaiken kaikkiaan, tästä politiikkahankkeesta pitäisi kaiken järjen mukaan olla poikkeuksellisen paljon dataa jo valmiina. Miksi OPM ei käytä tätä, jos heidän ideansa on kerran niin hyvä?