Epäkohtiin on puututtava

Kohtasin taannoin ajatuksen/luulon, että liberalismissa olisi kyse siitä, että muiden tekoja ei saa arvostella. En ollut ennen ajatellutkaan asiaa, mutta voihan se näyttää siltä joidenkin silmissä. Ja myönnän, että itsekin tulee oltua joskus liiankin harhaluuloinen siinä mielessä, että näkee ilkeitä säätäjiä ja kauheita kieltäjiä kaikissa, jotka osoittavat maailman epäkohtia.

Maailma, jossa ei arvosteltaisi ja arvioitaisi muiden tekemisiä, olisi vallan tylsistyttävä. Ja sitäpaitsi, ei kenenkään ole tarkoitus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä yksin, pohtimalla asiaa vain omassa päässään. Ei suinkaan, muiden virheistä oppiminen ja muiden kokemusten kuuleminen on varmaankin tehokas - voimakkain keksimäni kehu - keino tehdä omista päätöksistä parempia.

Seuraaavassa lyhyt, nopeasti kehitetty lista sellaisista asioista, joita arvostelen sellaisina, että ne mielestäni tuovat pahoinvointia koko maailmalle ja/tai henkilölle itselleen, mutta joihin en juurikaan toivo puututtavan julkisen vallan taholta (siinä määrin, kun ne eivät ole julkisen vallan ylläpitämiä. Tietenkin jos valtio edesauttaa jotain näistä, toivoisin sen edesauttamisen loppuvan.). Korostan, että nämä eivät ole sellaisia asioita, joihin en toivoisi puututtavan, vaan sellaisia, joihin en toivoisi puututtavan valtion kautta. Näkemykseni mukaan näitä asioita ylläpitää Suomessa kulttuuri eikä esimerkiksi lainsäädäntö, jolloin muutoksenkin pitäisi mielestäni lähteä kulttuurista ja ihmisistä itsestään. Olen siis skeptinen valtion toteuttamien kulttuurivallankumousten suhteen. Ne ovat paitsi yleensä epäreiluja ja tehottomia, myös pitkällä aikavälillä syövät kansalaisyhteiskunnan kykyä toimia asioiden suhteen.

Tekstin terävyyden kustannuksellakin esitän vielä sen varauksen, että koululaitoksen kannattaa varmaankin puuttua joihinkin asioihin. Koululaitos ja koululaiset ovat niin totaalisesti valtion kontrollissa, että kysymys ei ole siitä, että halutaanko lapsista kasvattaa tietynlaisia, vaan siitä, millaisia lapsista halutaan kasvattaa.

Tässä siis listaa:

- Crocs-sandaalit
- Miehet, jotka eivät anna kumppanilleen suuseksiä, ja monet muut seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset
- Nimetön kommentointi netissä
- Lahjat, joita ostetaan siksi, että lahjoja vain kuuluu ostaa
- Asiakkaat, jotka ajattelevat, että he saavat olla epäkohteliaita henkilökunnalle, koska he sentään maksavat
- Paavi
- Runsaat hyttyskesät
- Pitkät puhelut julkisissa liikennevälineissä
- Patriarkaatti
- Mahdottomat kauneusihanteet, jotka otetaan vakavasti
- Tarpeeton kiroilu

Keskustelu lähti nuorisopoliitikko Sanna Marinin ihastuttavasta tekstistä lottoamisesta. Kirjoittaja tekee voimakkaita arvioita lottoamisesta, sen vaikutuksista ihmisiin ja sen toivottavuudesta ilman, että ehdottaa tai ilmaisee kaipaavansa jotain valtiollista (lisä)säätelyä asiaan. Lottoamisen hyvinvoinnillisia kustannuksia olisikin melko vaikeaa arvioida, kun kyse on siitä, että "Lottoamalla syömme palan omaa motivaatiotamme tehdä aloite ja toteuttaa haaveemme."