30 vuoden kokemuksella väittäisin, että ainakin 18 heistä on uusliberalistisia (friedmannilaisia ja monetaristisia) talousprofessoreita, jotka jo koko 90-luvun pauhasivat pääomamarkkinoiden vapauden puolesta.
Ainoastaan Pekka Sauramo ja ehkä Jaakko Kiander ovat ns. keyneslaisia, jotka kannattivat talouden poliittista sääntelyä.
Ojapelto sitten suosittelee kymmentä "talousprofessoria", joita Yle ei ole osannut tai ymmärtänyt käyttää. Kolme heistä tosin ei ole professoreita laisinkaan. Osa minusta haluaisi vain nauraa tuolle tekstille ja pilkata sitä, mutta ehkä tämä riittää. Yritän olla rakentava. Ja tämä oli vain intro. Monesti tykkään valottaa sitä, että mikä minut sai ajattelemaan mitäkin. Ei kannata oikeasti lukea sitä tekstiä. Se Uusitalon artikkeli on toki lukemisen arvoinen.
Median mahdollisesta biasoituneesta on toki tärkeä keskustella. Jos puhutaan siitä, että toimittajat ehkä valikoivat haastateltaviaan jotenkin, niin eikö kannattaisi ainakin kysäistä toimittajilta itseltään asiasta? Mitä oman lähipiirini kautta olen joskus saanut nähdä toimittajia työssään niin tuntuu siltä, että aika suuri vaikutus on sillä, että kuka on halukas esiintymään mediassa ja sattuu olemaan tavoitettavissa. Noin yleisesti ottaen jos ajattelet, että "keynesläisiä" ja "muita" pitäisi olla 50/50 (tai mikä tahansa jako, jonka jostain syystä koet reiluksi ja tasapuoliseksi) ja näin ei mediassa ole, niin selityksiä lienee kolme.
1. Asiantuntijoissa jako ei ole 50/50, ja kun asiantuntijoita valikoidaan satunnaisesti, tuloksena ei ole 50/50-jako. Pitäisikö toimittajien sitten korjata tätä jakoa? Shape of Earth: Views Differ. Vielä vähemmän kuin "keynesläisiä" tuolla lienee itävaltalaisia ja post-keynesläisiä.
2. Jotkut asiantuntijat haluavat esiintyä enemmän kuin muut.
3. Toimittajat ovat biasoituneita.
Oma mutuiluni on se, että selitysvoima jakautuu noiden välillä 80/15/5. Kakkoskohdassa merkitsevää on se, että ainakin näin pienessä maassa ja mediassa yksittäisillä tyypeillä on aika iso painoarvo. Esimerkiksi Uusitalon listassa top5-henkilöillä on yli puolet osumista, ja tuo lista on 20 vuoden ajalta. Lyhyemmällä aikavälillä osumat olisivat varmaan vieläkin painottuneempia. Esimerkiksi finanssikriisin suhteen aika merkityksellistä lienee se, että Vesa Kanniainen on ollut aika aktiivinen keskustelija, ihan omasta aloitteestaan.
P.S. Ylipäänsäkin tuollaisten labeleiden heittely on vähän tylsää ja passé. Pahin kaikista on "keynesläisyys". Ehkä kirjoittelen tästä jossain vaiheessa.
1 kommenttia:
"Vihreän friedmanilaisuuden" kannattajaksi leimattu kiittää. Eihän tässä tunne enää edes itseään.
Lähetä kommentti
Kommentti