Osinkoa yritys maksoi sen sijaan hyvin. Edellisellä tilikaudella Himanen kuittasi yrityksestään osinkotuloa 47 325 euroa. Maaliskuussa päättyneeltä tilikaudelta yritys jakaa osinkoa 60 000 euroa. Summa on täsmälleen sama, jonka listaamaton yritys voi jakaa osinkona verovapaasti.
Tällaiset uutiset kyllä pistävät miettimään, että i) olisiko kulutuksen verottaminen fiksumpaa ja ii) voisiko edes tätä nykyjärjestelmää toteuttaa mitenkään fiksummin. Ensimmäinen absurdius on se, että kaveri voi nostaa palkkansa pääomatulona. Toinen on se, että jaettu osinko sattuu olemaan juuri 60 000 euroa. Kuten Heikki Niskakangas kirjoittaa muistiossaan VM:n veroryhmälle [pdf]:
Listaamattomissa yhtiöissä osinkopolitiikka on hyvin verovetoista. Suuri joukko yhtiöistä, ilmeisesti pääosa, maksaa osinkoa 9 % osakkeiden matemaattiselle arvolle. Ihanteellinen osinkoverojärjestelmä olisi kuitenkin sellainen, jossa osingonjako tapahtuisi puhtaasti taloudellisin perustein, ilman verotuksen vaikutusta. Talouden yleisten kriteerien valossa systemaattinen 9 %:n osingonjako voi olla liian suuri tai liian pieni.
Valtiovalta siis implisiittisesti määrittää, kuinka paljon osakeyhtiön tulee jakaa voittoa osakkaalleen vuosittain. Tämä on eräänlaista brezneviläisyyttä, joka on vierasta rahoitusteorialle ja liiketaloustieteelle. Listatuissa yhtiöissä vastaavaa ongelmaa ei ole. Siellä yhtiöt jakavat osinkoa osingonjakokykynsä mukaan. Niin kuin pitääkin.
Tämän systeemin taustalla on ainakin osittain eriytetty tuloverojärjestelmä, kuten tässä VATTin kolumnissa kerrotaan (on siellä muutakin mielenkiintoista). Ja tuo Niskakankaan muistio on myös lukemisen arvoinen. Seuraava ajatus löytynee kaikista verotuksen perusopuksista, mutta se lienee siteeraamisen arvoinen:
Tärkeä veropoliittinen linjanveto liittyy näkemykseen siitä, missä määrin verotuksen roolin yhteiskunnassa tulisi olla neutraalin ja missä määrin interventionistisen, ohjaavan. Usein verotuksen neutraalisuutta kuvataan sanomalla, ettei neutraali verotus muuta verovelvollisen valintoja siitä, mitä ne olisivat verottomassa taloudessa. Neutraali verotus ei toisin sanoen vääristä kotitalouksien ja yritysten päätöksiä esimerkiksi kulutuksen, säästämisen, investointien tai työvoiman tarjonnan ja kysynnän osalta.
Kokonaistaloudellisesti tehokkaan verojärjestelmän tulisi minimoida verotuksesta johtuva tehokkuusrasitus. Juuri tämän tehokkuusnäkökulman katsotaan puoltavan verotuksen neutraalisuutta. Verotukselle asetetaan joka tapauksessa joukko yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, jotka johtavat poikkeamaan verotuksen neutraalisuudesta. Hyvään verojärjestelmään voidaan kohdistaa kuitenkin se vaatimus, että verotus on neutraalia silloin, kun sille ei ole asetettu nimenomaista ohjaavaa tavoitetta.
P.S. Kokoomuksella ja SDP:llä oli vähän aikaa sitten kevyttä huutelua yritysverotuksesta. NPR:n Planey Money-ohjelman taannoisessa "Six Policies Economists Love (And Politicians Hate)"-jaksossa muutama taloustieteilijä "eri puolilta poliittista karttaa" olivat samaa mieltä joistakin asioista, ja yksi niistä oli yritysverotus (corporate income tax). Periaate ehdotuksen taustalla ainakin kuulostaa järkevältä:
Eliminate the corporate income tax. Completely. If companies reinvest the money into their businesses, that's good. Don't tax companies in an effort to tax rich people.
P.P.S. Jos jollakulla on näkemyksiä näistä verokysymyksistä niin laittakaa kommenttia! Tämä nyt oli minun osaltani lähinnä ihmettelyä ja pohdintaa ja olisi hauska oppia siitä, miten näitä juttuja pitäisi tehdä. Miten muunto-ongelmaa pitäisi ehkäistä? Pitäisikö yhteisövero poistaa? Pitäisikö siirtyä progressiiviseen kulutusverojärjestelmään (tämä muuten oli yksi ehdotus tuolla Planet Moneyn listalla)?
7 kommenttia:
Eikös Viron malli yritysverotuksessa (vero maksetaan vasta osinkoa jaettaessa) toimi paremmin tuossa mielessä että siinä ei rankaista yritystä jos taseeseen kerätään rahaa vaikka investointeja varten. Muutenkin haluaisin tietää enemmän sen eduista ja haitoista vrt. Suomen nykymalliin.
Tuo listaamattomien yritysten verotus nyt on vaan naurettavaa: (http://jaakkostenhall.blogspot.fi/2012/03/vastine-vanhaselle-perheyritysten.html).
Käytännön politiikkana mietin kuitenkin, olisiko EU:ssa yritysverotuksen harmonisointi helpompaa saada kasaan kuin pääomaverotuksen? Vai pitäisikö sitten koittaa harmonisoida tuloverotusta (joka tunnestusti on vaikeaa)? Se kuitenkin on sama, onko kissa musta vai valkoinen, jos se pyydytää hiiriä.
Mulle on jääny vähän epäselväks, että mitä toi osinkojen verovapaus käytännössä tarkottaa. Ts. jos Himanen jakaa itelleen 60K "verovapaata osinkoa" ja oletetaan että ne on sen ainoot tulot, niin kuinka paljon se hyötyy tossa suhteessa siihen että maksais itelleen 60K nettopalkkaa? Toi osinkojen verovapaus käsitetään usein(ymmärtääkseni virheellisesti) silleen, että siinä ikään kuin vältettäis verotus kokonaan ja hyöty olis sen mukainen.
Jaakko: Tää lienee se yhtiöveron hyvitysjärjestelmä tai avoir fiscal josta joskus puhutaan? Siitä näemmä luovuttiin 2004, en nyt pikaisella etsinnällä löytänyt kummempaa keskustelua aiheesta. En tiedä tuosta EU-aspektista, ehkä jos haluaa harmonisoida niin on hyvä keskittyä semmosiin juttuihin, joiden verojousto on iso. En tiedä liikkuuko yritykset vai pääoma enemmän alhaisten verojen perässä, työvoima nyt ei kauheasti.
Rogue: Tuolla verohallinnon sivuilla on tästä selvitys esimerkkeineen, pahoittelen hirviöurlia ( http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Lomakkeet/Veroilmoituslomakkeet_ja_tayttoohjeet/Henkiloasiakkaiden_veroilmoituslomakkeet/Osingot_listaamattomasta_yhtiosta(11937) ). Jos ymmärrän oikein, niin se 60k on täysin verovapaata tuloa, et siitä ei mee sitten pääomatuloveroakaan. That said, mä jäin miettimään että eiks tää nyt tarkota sitä että tarjolla on aika paljon ilmaisia lounaita ja suunnilleen kenen tahansa jonka työnkuva antaa myöten niin kannattais pistää pystyyn osakeyhtiö ja alkaa myydä työtään sitä kautta?
Tosta oli taannoin pidempi keskustelu Osmon blogissa ja muistaakseni siellä joku sitten lopulta selitti, ettei se nyt ihan noin mene, että tosta vaan pystyis ottamaan 60K tulot verottomana. Jotain veroa oli kai jo maksettu tuloksesta tms. ennen ku sen osingon pysty ottamaan ulos.
Eli siis voi olla, että se ikään kuin paperilla näyttää siltä, että yksityishenkilö on saanu 60K verotonta tuloa, mutta käytännössä bruttotulo onkin tavallaan ollu isompi, mutta se vero on maksettu jotenkin muuten kuin tosta osingosta.
Toi siis hämärä mielikuva, joka mulla on siitä keskustelusta. Toki silti näyttää siltä, että jotain siitä 60K verottomista osingoista hyötyy suhteessa vaihtoehtoihin, kun kaikki kerran just sen 60K ottaa. Luulen vaan, että noita osakeyhtiöitä syntyis vielä paljon enemmän, jos homma menis noin yksinkertasesti ja tyyliin kuka tahansa pystyis hyötymään joku 20K vuodessa nettona tekemällä ton osinkoskämmin. Mut saa valaista jos joku tietää miten toi menee.
Joo, taidat olla oikeassa. Katsoin Wikipediaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Yritysverotus_Suomessa), eli siitä voitosta menee ilmeisesti eka se yhteisövero 24,5 %. Eli en lähdekään perustaan Allan Oy:tä heti huomenna. Hauska oppia, kiitti.
Laskin joskus firman toimintaa varten, että meidän työssäolevien tyyppien palkka kannattaisi jäädyttää aika alhaiselle tasolle (< 3500 eur/kk), ja muuten kerryttää tuota tasetta, josta saa osinkoa sitten.
Tämän harjoituksen epäkätevyydestä saa käsityksen kun tajuaa, että tämän kannattavuuteen vaikuttaa:
- Kotikunta
- Asumismuoto
- Kirkkoon kuuluminen
- jne.
No, tietenkin muutkin osakkaat saavat tuossa vaihtoehdossa osansa kuin työssäkäyvät, missä on omat bonuksensa. :)
"En tiedä liikkuuko yritykset vai pääoma enemmän alhaisten verojen perässä, työvoima nyt ei kauheasti."
Ai niin, tästähän oli hyvä pointti jollakin, että ei nyt ainakaan työvoiman perässä voi yritykset liikkua määrättömästi Viroon - alkaa olla työvoimareservit kohta käytössä. :) Eli jos tuo virta Viroon jatkuu, voisi ajatella verotussyiden olla sitten tulevaisuudessa ainakin aika merkittävässä roolissa.
Lähetä kommentti
Kommentti