Fanipuheenvuoro Aku Ankan puolesta

Kaikki Suomessa ilmestyneet Aku Ankka-sarjakuvat ovat pian luettavissa verkosta Aku Ankka Lataamo-nimisestä palvelusta. Tämä on loistava uutinen ja luonnollisesti ryhdyn asiakkaaksi heti kun vain voin. Toivoisin, että Lataamoon otettaisiin pian mukaan myös taskukirjat. Keräsin Roope Ankan taskukirjoja aiemmin, mutta sitten luovutin sillä ajatuksella että ne löytyvät kuitenkin pian verkosta, joten turha haalia niitä tilaa viemään.

Ostin muutama viikko sitten matkalla kirpputorilta erään Aku Ankan taskukirjan numero 68 "Roopen kootut rikkaudet". Otin uudella luurillani talteen joitakin ruutuja tuosta kirjasta, ja ajattelin jakaa niitä teidän kanssanne, koska ne ovat puhdasta kultaa. Juonethan näissä tarinoissa ovat yksinkertaisia, vaikka seikkailut ovat toisinaan melko villejä:

HUUMERUOHOVAINIOT

Aku Ankkaa pitääkin lukea, ei juonta seuraten, vaan yksittäinen ruutu tai ruutupari kerrallaan, irrottaa se kontekstista ja makustella sitä. Katsokaa vaikka seuraavaa kuvaa. Se on paljon hauskempi, jos EI tiedä kuvan kontekstia.

Missä Akun silmät oikein ovat?

Ankka-tarinat, erityisesti Roope-tarinat, ovat myös loistavaa luettavaa talousmielessä. Roopen pakkomielteinen rakkaus rahaan tietenkin alleviivataan puhki jokaisessa tarinassa. Tämän taskarin ensimmäinen ruutu tekee sen selväksi juonen ja hahmonkehityksen kannalta täysin tarpeettomalla, mutta silti niin sopivalla huoneentaululla.

KULTA ON KULTAA

Roopen ahneus ei ole kuitenkaan hänen käyttäytymisensä omituisin piirre. Omituisinta Roopessa on se, kuinka hän jahtaa sanomalehtiä puistoissa ja juoksee kolikoiden perässä pitkin katuja. Seuraavat ruudut tekevät lähes parodiaa tästä toiminnasta:

Tämän ymmärryksen jälkeen Roope suo itselleen lohtua soittamalla elintarviketehtaansa johtajalle ja käskemällä häntä nostamaan kaikkien tuotteiden hintaa kymmenellä prosentilla.

Roope on siis hukannut 19 markkaa, ja käyttää KOLME VUOROKAUTTA siihen, että tarkistaa supertietokoneensa - koska Ankkalinnassahan ei muunlaisia tietokoneita ole - laskelmat. Sitten hän valittaa siitä, kuinka hänellä ei ole varaa moiseen tappioon.

Mikä selittää sen, että Roopella ei ole omasta mielestään varaa menettää 19 markkaa, mutta hänellä on varaa käyttää kolme vuorokautta omaa aikaansa helmitaulun hermostuneeseen hiveltämiseen? Ei tartuta helppoon vastaukseen ja julisteta Roopea rationaalisuudeltaan puutteelliseksi ankaksi.

Tuntuu selvältä, että ajalla ei ole lainkaan vaihtoehtoiskustannusta Ankkalinnassa. Ankat elävät seikkailusta toiseen eivätkä vanhene lainkaan. Tämä auttaa ymmärtämään sitä, miten tuhlaavaisesti Roope tuntuu käyttävän aikaansa. Ajan äärettömyys selittää myös Roopen rakkauden kultaan. Kun aika on ääretöntä, se ei ole niukkaa, joten ainoa niukkuuden lähde ja sitä kautta ainoa asia, jolla on ulkoista arvoa Ankkalinnassa, ovat asiat, joita ei voida tuottaa äärettömälläkään työpanoksella (tai pääomalla, joka voidaan tuottaa käyttäen työvoimaa). Mitä tällaiset asiat ovat? Kulta. Öljy. Muinaiset aarteet. Nämä ovat juuri niitä asioita, joiden haalintaan Roopen seikkailut tyypillisesti liittyvät. Jos olet jämähtänyt ikuisesti nykyaikaan, mikä onkaan arvokkaampaa kuin menneisyys ja sen aarteet?


Myös Aku pääsee tässä taskarissa havainnollistamaan mielenkiintoisia taloudellisia tosiasioita. Seuraavassa ruutukolmikossa Aku dialogissaan koronkiskurin kanssa ilmaisee runollisen tiiviisti sen, että raha - ymmärretäänpä se vaihdannan välineenä tai varallisuutena - ei ole sama asia kuin luotto.

Aku käsitti asian aika nopeasti.

Seuraava paneeli havainnollistaa rahoituksessa tunnettua ilmiötä nimeltään gambling for resurrection, jossa tappioita kärsinyt toimija alkaa ottaa entistä enemmän riskiä juurikin saadakseen tappiot takaisin, joko psykologisista tai organisaation kannustinjärjestelmään liittyvistä syistä.

Legitinkuuloinen pulju.

Ehkä siis Aku Ankka, joka on kiitettävästi opettanut mm. luovaa kieltä ikäryhmälle toisensa jälkeen, voi opettaa jotain myös taloudesta ja taloustieteestä.


P.S. Ankkalinnan omaperäiset aikaulottuvuudet käyvät ilmi jo kyseisen numeron 68 kannesta, jonka perusteella vaikuttaisi siltä, että niinä harvoina hetkinä kun Roopen rikkauksien arvo laskee, myös aika kulkee taaksepäin.
P.P.S. Jos nuorisotyöttömyys mietityttää vielä, kannattaa katsoa VATTin melko tuore policy brief aiheesta. Sitaatti paprusta: "Koko 2000-luvun onkin ollut niin, että työttömyysasteen mukaan työttömiksi laskettavista suomalaisnuorista yli puolet on todellisuudessa ollut opiskelijoita".