Sanooko empiirinen tutkimus mitään palkka-alen vaikutuksista?

Suomen työmarkkinoiden tilaa ei nähdä tyydyttävänä: liikaa työttömiä, liian vähän työllisiä. Yksi usein esillä nouseva ratkaisuehdotus on palkkamaltti tai jopa palkka-ale. Roger Wessman kommentoi kysymystä tänään blogissaan ansiokkaasti eri teoreettisia näkökohtia pyöritellen, mutta se vain korosti sitä täydellistä empirian puutetta, joka tästä keskustelusta paistaa.

Talouskeskustelu (myös blogosfäärissä) on aina korostuneen teoreettista, mutta tämän kysymyksen osalta en muista nähneeni yhtäkään puheenvuoroa, jossa olisi viitattu yhteenkään empiiriseen tutkimukseen. Ihmettelen tätä edelleen, mutta ihmettelen vähemmän yritettyäni selvittää asiaa itse. Vaikka suhde työttömyyden ja palkkojen välillä on yksi tutkituimmista suhteista kahden muuttujen välillä taloustieteessä, ei tutkimus ainakaan omiin silmiini tunnu tarjoavan Suomen politiikkaongelmaan suoraa vastausta.

Ehkä yksi syy tähän on se, että taloustieteellisessä tutkimuksessa palkkoja ei nähdä politiikkainstrumenttina. Harvoissa maissa on Suomen kaltainen keskitetty järjestelmä, jonka puitteissa ylipäänsä voidaan keskustella siitä, mihin yleinen palkkataso kannattaisi asettaa. Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa kysymys on kuitenkin niin tärkeä, että taloustieteen olisi hyvä osata antaa tähän vastauksia.

Jos sinulla on voimakas näkemys siitä, miten palkkamaltti tai palkka-ale vaikuttaisi Suomen työmarkkinoihin, minusta olisi hauska kuulla, millä empiirisellä relaatiolla tai empiirisellä tutkimuksella perustelet näkemystäsi.