Tuloerot ja makro

Tuomas Malinen, joka kirjoittelee toisinaan mainioon Markkinakohinaa-blogiin, väittelee tuloeroista Helsingin yliopistossa. Otsikko on Income inequality in the process of economic development : An empirical approach ja täältä löytyy tiivistelmä ja linkki itse opukseen. Esitän tässä joitakin kommentteja tuloerojen ja kasvun teoriapuoleen, jota on sivuttu parissa väikkäriä käsitelleessä jutussa (HS, Taloussanomat). Vaikuttaa siltä, että kyseessä on empiirinen havainto, jolle ei ole olemassa kovin hyvää teoreettista selitystä.

Minkä kanavien kautta suuret tuloerot sitten voivat vaikuttaa talouskasvuun? Malisen väikkärissä tätä käsitellään kohdissa 1.4, 2.2, 3.2 ja 4.2. En osaa kommentoida mikropuolen selityksiä (esim. inhimillisen pääoman kasautuminen) muuten kuin että ne vaikuttavat järkeenkäyviltä. Esitän tässä lähinnä kommentteja makropuolen selityksiin, tai selitykseen. Ja tiedän, että voi olla epäreilua tutkijan kannalta että keskityn tökkimään toimittajien tekemissä jutuissa mainittuihin asioihin, mutta ne ovat ainoa asia, minkä useimmat tähän tutkimukseen liittyen lukevat.

Minua edelleenkin kaivelee tämä alikulutushypoteesi (molemmat sitaatit toimittajan käsialaa, ei Malisen):

Rahan keskittyminen rikkaille nimittäin vähentää talouskasvulle elintärkeää kulutusta. Köyhät sen sijaan laittavat lanttinsa kaikkia hyödyttävään kiertoon, koska heidän on pakko. (HS)

Rikkaille kertyvä raha ei nimittäin kierry kulutukseen, vaan kasaantuu yhä kasvaviksi sijoituksiksi pahan päivän varalle. Vähän kuin Roope Ankan rahasäiliöön. Samalla tavaroiden ja palveluiden kysyntä vähenee. (TaSa)


Tämä on tärkeä myös siksi, että se on maallikkojen keskuudessa kohtuullisen yleinen huoli ja kohtuullisen usein kuultu perustelu tuloerojen tasaamisen puolesta. Ja minusta siinä on paljon pielessä. Tiedän, että termi alikulutushypoteesi liittyy vahvasti tuloerojen lisäksi muihinkin keskusteluihin, mutta viittaan tässä sillä lähinnä siihen ajatukseen, että koska rikkaat säästävät enemmän, korkeammat tuloerot (rikkailla suhteessa enemmän rahaa) johtavat suurempaan säästämiseen, pienempään kulutukseen ja tätä kautta pienempään kasvuun.

Suhteessa Malisen väikkäriin (ja taloustieteen konsensukseen) alikulutushypoteesi saa suhteettoman paljon huomiota. Ainakaan itse en löytänyt väikkäristä kuin yhden maininnan kyseisestä teemasta. Se löytyy osiosta 1.4.1., jossa tehdään historiallinen katsaus tuloerojen ja kasvun välisen suhteen teoriaan ja joka tulee ennen osiota 1.4.2., jossa esitetään nykyaikaiset teoriat tähän liittyen. Siellä (1.4.1.) on juttua Say'n laista, Malthusista ja Keynesistä. Itse asiassa enimmäkseen nykyaikaisessa teoreettisessa kirjallisuudessa puhutaan siitä, kuinka korkeat tuloerot kyllä johtavat suurempaan säästämiseen, mutta että tämä lisää kasvua, koska säästämisen (pl. kv. aspektit ja sijoittaminen rahaan) kasvu lisää investointeja. Eli Hesarin sitaatti voitaisiin kirjoittaa yhtä hyvin näinkin


Rahan keskittyminen rikkaille nimittäin lisää talouskasvulle elintärkeitä investointeja. Köyhät sen sijaan ostavat kulutustavaraa eivätkä jätä tuleville sukupolville perinnöksi tuottavaa pääomaa.



P.S. Koska TaSan artikkelissa puhuttiin Roope Ankasta, on varmaan sopivaa linkittää tähän Steven Landsburgin klassikkoon, jossa ylistetään Roopen esikuvaa Ebenezer Scroogea. Roope Ankkahan on siinä mielessä poikkeustapaus, että hän sijoittaa näkyvimmin valuuttaan.

8 kommenttia:

Jaakko Stenhäll kirjoitti...

Tuossa pääoman perimisessä on muuten muutamia poikkeuksia, jotka kannattaa huomioida:

- Verottomat osingot aina 60 000 euroon asti yrityksen nettovarallisuudesta (tuon 60 000 euroa saa silloin jos yrityksen varallisuus on miljoona euroa).
- Perheyritysten huonompi menestyminen markkinoilla kuin muilla tavoin omistettujen. En tiedä tarkkaan miksi, mutta ehkä perijöissä on keskimäärin huonompaa liikkeenjohtoainesta kuin populaatiossa kaikkineen.

Pääasiassa tuo investointi-ajatus kuulostaa järkevältä. Sanon vain sitä, että on tehty eräitä poliittisia valintoja, jotka pyrkivät tuon tehoa heikentämään.

Artturi kirjoitti...

"Minua edelleenkin kaivelee tämä alikulutushypoteesi (molemmat sitaatit toimittajan käsialaa, ei Malisen):"

huoh. Mä olin jo aivan tilteissä, ku luin tän aamun hesarin, että miten voi joku väitellä taloustieteestä tähän maailman aikaan ja väittää, että kokonaiskysyntä vähenee, ku tuloerot kasvaa. Mukava tietää, että Malinen ei väitä moista.

Vaikee kyllä sanoo mitään nyt ton Hesarin jutun perusteella, jos siinä on kaikki ihan väärin, mut sanonpa silti:

Mitenkähän Malinen perustelee ton väitteen, että koulutus lisää hyvinvointia marginaalilla?

Mitenkähän Malinen perustelee kausaliteetin tuloeroista BKT:n kasvuun? Toisaalta mitä väliä BKT:n kasvulla on? Kai sen taso on se olennainen mittari?

Vois aika helposti kuvitella, että sekä korkeet tuloerot, että matala bkt johtuu samasta syystä, eli surkeesta hallinnosta. Ehkä vois myös olla mahdollista, että matala bkt aiheuttaa korkeita tuloeroja, tosin vaikee kyllä kuvitella miten.

Allan Seuri kirjoitti...

Jaakko: Hyviä pointteja

Artturi: Kandee kattoo sieltä Malisen väikkäristä. Mut sehän siis painottuu empiriaan ja ne teoriaosiot on semmoisia "no tämmöisiä mahdollisia vaikutuskanavia on olemassa". Lainausmerkkien käyttö saa tuon kuulostamaan vähättelevältä, mutta se ei suinkaan ole tarkoitukseni.

Se havaittu yhteisintegroituneisuus on ihan mielenkiintoinen ilmiö. Mä en sieltä väikkäristä löytänyt kauheasti eksplisiittistä puintia siitä kausaliteetista.

Noin yleishuomiona yksittäisiä tieteellisiä tutkimuksia käsittelevässä keskustelussa on kaks tasoa: on se tutkimus ja tieteilijä ja siitä tiedeyhteisössä käytävä keskustelu ja sitten on media ja toimittaja joka haluaa siitä tutkimuksesta ulos jonkin yksinkertaisen narratiivin. Olisi ehkä hauskaa jos siinä välissäkin olisi jotain (tyyliin mitä jostain Eggertson-Krugmanista on puitu joissakin blogeissa). Siks oiskin hyvä, jos tutkijat bloggais reippaasti ja ne blogit toimis sellaisena rajapintana.

Artturi kirjoitti...

Allan:"Kandee kattoo sieltä Malisen väikkäristä."

njoo... mä ajattelin säästää vaivaa, ku mä sain sellasen käsityksen, että sä oot lukenu sen.

No mä luin sen eilen illalla, enkä mä ainakaan tajunnu, että se olis perustellu sitä kausaliteettii (tosin mä en kyllä tajua ekonometriaa tarpeeks hyvin, että jos se jotenkin tulee siitä ilman, että sitä oli selostettu, niin se olis varmasti menny multa ohi.) tai noita muitakaan juttuja.

Allan Seuri kirjoitti...

Kunhan testasin ensin että oot ite yrittäny ensin : D

En mäkään siitä ekonometriasta niin tiiä mutta tässä vähän mutuilua. Kun ne kerran on yhteisintegroituneita niin niillä on jonkinlainen Granger-kausaaliyhteys mutta ei tuolla mun mielestä mitenkään yritetä katsoa kumpaan suuntaan se menee - causality-sanaa ei sieltä löydy.

Artturi kirjoitti...

Joo, causalityä ei tosissaan löydy. Effect löytyy, mut mä en oikein tiedä miten se pitäs tulkita tässä kontekstissa. Tai siis et voi hyvin olla, että se on vaan kieltä mitä käytetään regressioyhtälön vasemmalla puolella olevista jutuista siihen oikealla puolella olevaan juttuun.

Paul kirjoitti...

Muakin ärsytti aikanaan toimittajien yksinkertaistavat jutut väikkäristä. Ja siihen poliitikkojen on helppo tarttua ja käyttää omiin tarkoituksiinsa:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201201111413

Touko Apajalahti kirjoitti...

http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93547-huomioita-tulonjako-keskusteluun

Malinen itse avaa keskustelua puheenvuorossa.

Lähetä kommentti

Kommentti

Blogiarkisto