EKP:n neuvosto kokousti ja päätti pitää ohjauskoron, rahapolitiikan keskeisimmän instrumentin, ennallaan. Tämän ja tätä edeltäneen kokouksen välillä samat kehityskulut ovat jatkuneet: inflaatio laskee odotetusti ja inflaatio-odotukset hilautuvat hiljalleen alaspäin taantuman painaessa Euroopan harteilla. Jos tuo maaliskuun jakso jäi näkemättä, kärryille pääsee lukemalla kokouksen jälkeisjutustelut tai allekirjoittaneen kommentit. Tai ihan vain hyppäämällä nyt mukaan, koska nämä kärryt eivät ole liikkuneet yhtään mihinkään.
Inflaatio on siis tällä hetkellä 1,7 % ja keskuspankin tuoreimmat ennusteet maaliskuulta 1,2-2 % vuodelle 2013 ja 0,6-2,0 % vuodelle 2014. Onhan noita muitakin lukuja: työttömyys on 12 prosentissa ja tuotanto supistui -0,6 prosentin vuosivauhtia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta näillä asioilla on vain välillinen merkitys EKP:lle. Ja tämä on ominaisuus, ei bugi.
Paineet koronlaskulle ilmeisesti kasvavat. Viime kuussa Draghi kertoi koron laskusta seuraavasti:
yes, we have discussed the possibility of doing it. So there was discussion. The prevailing consensus was to leave the rates unchanged.
Ja tässä kuussa tähän tyyliin:
the discussion was extensive. I would say that, all in all, the consensus was not to look at rates for the time being.
Koronlasku muuttui "keskustelusta" "kattavaksi keskusteluksi" yhdessä kuukaudessa! Tämä tankkerihan kääntyy kuin pantteri. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla, miten pitkään kestää ennen kuin päästään päätökseen asti.
Draghi toisteli puheenvuorossaan ja vastauksissaan tuttuja teemoja. Hallitusten on jatkettava, jopa tehostettava, rakenteellisia uudistuksia. Pankkiunionia on vietävä eteenpäin. Pankkien pelastuksien suhteen Draghi korosti sitä, että talletusten, myös takaamattomien, yli 100 000 euron talletusten, pitäisi olla turvallinen sijotuskohde. Olisihan se hyvin hienoa, että tähän saataisiin selkeät pelisäännöt nykyisen tapauskohtaisuuden tilalle.
Rahapolitiikan toimivuudesta kysyttäessä Draghi viittasi EONIAan, pankkien keskinäisen yliyön-kaupan viitekorkoon, melko suoraan rahapolitiikan tilan mittarina:
Our monetary policy will remain accommodative – do not forget that the EONIA, the very short-term interest rate, is standing at about 7 basis points, or at 6 basis points now, which is almost zero.
EKP on aiemminkin puhunut EONIAsta ja korostanut tarkkailevansa sitä, mutta näin suoraa linkkiä rahapolitiikan ja EONIAn välillä en ole aiemmin nähnyt tehtävän. Olen miettinyt tätä kyseistä korkoa viime päivinä jonkin verran, ja luultavasti palaan asiaan lähiaikoina.
Draghi puhui myös väkevästi euroalueen hajoamisspekulaatioita vastaan. Hänen mukaansa tällaisella spekuloivat tahot eivät ymmärrä kuinka vahvasti uponneiden kustannusten harha pitää rahaliittoa koossa:
These questions are formulated by people who vastly underestimate what the euro means for the Europeans and for the euro area. They vastly underestimate the amount of political capital that has been invested in the euro.
Uskottava vastuuttomuus on passé, uskottava irrationaalisuus on se millä tästä kriisistä noustaan.
Mitä vielä? Kevennys, tottakai! Lehdistö on saanut vihiä, että Italian presidentti Giorgio Napolitano ja Draghi ovat keskustelleet puhelimitse. Draghi kertoi, mistä puhelussa oli kyse:
I will not comment on Italy; I got a call and I responded. That is what humans usually do when they receive telephone calls: they respond to them and that is it.
 |
| Toisinaan sitten homma ei olekaan niin yksinkertainen. |
Muualla maailmalla Japanissa rahapolitiikan ympärillä on kuohunut. No, sen verran kuin rahapolitiikan ympärillä voi kuohua. Tuoppi heilahtaa ja pinnalle muodostuu pari kuplaa. Kuitenkin, viime vuoden lopulla käytyjen vaalien alla entinen pääministeri Shinzō Abe puhui kevyemmän rahapolitiikan puolesta. Entisestä pääministeristä tuli nykyinen pääministeri ja hänen puheensa ovat osaltaan olleet heikentämässä jenin arvoa siitä asti.
Japani on mielenkiintoinen tapaus. Maa on nähnyt 90-luvun lopun jälkeen lähinnä nollainflaatiota ja deflaatiota. Korot ovat olleet nollassa. Klassinen "likviditeettiansa" tai "deflaatioansa". No, nyt Japanin keskuspankki on ottamassa oppia mm. professori Bernanken neuvoista (pdf) ja asettaa, kenties Aben myötävaikutuksella, itselleen inflaatiotavoitteen, jota se on syystä tai toisesta päättänyt kutsua "hintavakaustavoitteeksi" (ks. virallinen englanninkielinen tiedote). Kahden prosentin inflaatiotasoa lähdetään hakemaan kaksinkertaistamalla rahapohja (monetary base) kahdessa vuodessa. Tämä on iso juttu, monella tapaa.
Toivon, että Japanin keskuspankki toteuttaa tavoitettaan päättäväisesti ja onnistuu. Paitsi että se luultavasti lisäisi japanilaisten hyvinvointia, se myös indikoisi sitä että valtavirran makrotaloustieteen neuvot rahapolitiikasta nollakoron oloissa ovat hyviä ja mahdollisia toteuttaa, mikä taasen antaisi näiden neuvojen taustalla olevalle teoriakehikolle uskottavuutta.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentti