Mikä on todellista?

Finanssimarkkinat ovat irrallaan reaalitaloudesta.

Emmehän me tuota mitään oikeasti enää, oikeat työt tehdään Kiinassa.

Ajatus siitä, että finanssimarkkinat olisivat jotenkin perustavanlaatuisesti irrallaan "todellisesta" reaalitaloudesta tai että toiset työt ovat "oikeampia" kuin toiset on oman kokemukseni mukaan voimakas elementti kansanmiehen ajattelussa. Kansanmiehellä tarkoitan ihmistä, joka ei ole inessä economicsin skenessä. Ja taloustietelijöiden suhtautuminen asiaan on varmasti "luonnottomampi", epäintuitiivisempi. Taloustieteessä turvaudutaan aika paljon abstraktioon matematiikan kautta, joten se ehkä auttaa ihmisiä pääsemään yli "luontaisista" intuitioistaan (ja kehittämään uusia).

Musta on vaikea lähteä argumentoimaan tuota työ-väitettä vastaan, koska se hajoaa palasiksi jos sitä tarkastelee vähänkin lähempää. Liittyvätkö "oikeat" työt jotenkin fyysisyyteen ja materiaalisuuteen? Voisiko taustalla olla jokin sellainen ajatus, että työn tarkoitus on tuottaa tavaraa? Tekevätkö valkokaulustyöntekijät "oikeita" töitä jos he ovat töissä yrityksessä, joka tuottaa jotain tavaraa? Minun on vaikea puhua tästä, koska en ymmärrä sen taustalla olevaa logiikkaa, vaikka ymmärränkin sen intuition.

Finanssimarkkinat ovat irrallaan reaalitaloudesta-väite on mielenkiintoisempi. Usein kuulee väitettävän, että finanssi-instrumentit eivät perustu millekään. Tai samaa tarkoittaen voidaan sanoa, että ne perustuvat vain lupauksille ja että niiden hinta perustuu vain luottamukseen. Mutta mikä on todellista, jos eivät lupaukset ja luottamus? Niiden varaan elämämme tärkeimmät asiat perustuvat. Luotetaan siihen, että ystävät auttavat vaikeina aikoina. Luotetaan siihen, että herää aamulla ja rakastaa kumppaniaan edelleen. Luotetaan siihen, että työnantaja ei päätä rikkoa työsopimusta tai muuten vain antaa potkuja. Luotetaan siihen, että asuntolainat maksetaan ajallaan takaisin. Jos nämä eivät ole "todellisia" asioita, mitkä ovat?

Vasarat. Koneet. Vilja. Kouriintuntuva ja tavaraa tuottava. Mutta se on aivan typerä tapa käsittää maailma.

Finanssimarkkinoiden yhteyttä reaalimaailmaan epäillään, koska reaalimaailma on paljon vakaampi kuin finanssimarkkinat. Pörssi laskee 5 %, mutta kun katsoo ympärilleen, mikään ei ole muuttunut. Luontainen johtopäätös on se, että finanssimarkkinat ovat reaalimaailmasta irrallisia. Mutta kun katsoo ympärilleen, ei välttämättä näe kaikkea; näkee vain ce qu'on voit, kuten Bastiat asian ilmaisi. Mutta myös ce qu'on ne voit pas, se mitä ei nähdä, on olemassa. Ei nähdä sitä, kuinka arviot siitä, miten Angela Merkel aikoo toimia, ovat muuttuneet. Ja se, miten Angela Merkel aikoo toimia on olemassa ja vaikuttaa talouteen.

Vastalause voi syntyä siitä, että se, mikä muuttuu, on vain finanssimarkkinoiden arvio. Kun menen lähikauppaani, niin kassahenkilö ei luultavasti ole muuttanut arviotaan siitä, miten Angela Merkel aikoo toimia. Hän ei välttämättä edes tiedä, kuka Angela Merkel on. Mutta faktoja ja todennäköisyyksiä on olemassa, ja ne eivät ole demokraattisesti päätettävissä. Jos puolet kansasta sanoo, että huomenna sataa, ei sillä ole merkitystä sille, sataako huomenna vai ei. Markkinat ovat yleisesti ottaen hyvä, tai ainakin paras, tapa muodostaa todennäköisyysarvioita. Jos olet eri mieltä, olet luultavasti väärässä.

Seuraava vastalause tulee varmaan itseääntoteutettavuudesta. Arvio siitä, että sataako huomenna vai ei, ei vaikuta sateen todennäköisyyteen. Mutta kaikilla finanssimarkkinoilla arvio ei ole näin erillinen todennäköisyydestä itsestään. Se, että defaulttaako Kreikka riippuu mm. Kreikan velkakirjojen hinnasta, johon vaikuttaa arvio siitä, defaulttaako Kreikka (, joka riippuu mm. Kreikan velkakirjojen hinnasta...).

Ja se on legitiimi huoli. Mikä tärkeintä, katso mistä lähdettiin ja mihin päästiin! Ollaan lähdetty huonosti määritellystä ajatuksesta siitä, että finanssimarkkinat ovat irrallaan reaalitaloudesta ja päästy jo hieman tarkemmin määriteltyyn ongelmaan, nimittäin siihen, että finanssimarkkinoiden arvioissa on itseääntoteuttavia elementtejä. Jargonilla puhutaan auringonpilkuista (ei kaikki jargon kuulosta ikävältä). Ollaan saatu jo jalansija tiedekentästä; ongelma on määritelty niin, että on mahdollista löytää sitä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Jos lähtisi etsimään artikkeleita aiheesta "ovatko finanssimarkkinat irrallaan reaalitaloudesta", löytäisi varmaan vähemmän tieteellistä materiaalia. Ja jos uskoo, että totuus on arvokas asia ja tiede hyvä keino sen selvittämiseksi, voi olla iloinen tehdystä matkasta.