Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Ei ole tullut vastaan suuremmin asioita, joista inspiroitua kirjoittamaan niin ajattelin perspiroitua ja ruopata kallosta yleisempiä teemoja, joita olen joskus miettinyt. No, sen verran olen inspiroitunut, että olen lukenut William J. Bernsteinin A Splendid Exchange-teosta, josta varmaan kirjoittelen pitemmin kunhan olen sen saanut loppuun. Teoksessa oli hieno erään Josiah Childin sitaatti 1600-luvun Englannin vapaakauppakeskustelussa, mikä liittyy myös ulkoisvaikutusten käsitteeseen:

The truth of the case at bottom is this: the importation of better and cheaper raw silk from India may probably throw some Turkey merchants' profit at present though it doth benefit the kingdom...What then? Must one trade be interrupted because it works upon another? At that rate there would be nothing but confusion in a nation ad infinitum.

Ulkoisvaikutukset ovat ihan ykkösjuttu. Jokainen oppii taloustieteen peruskurssilla, että markkinat toimivat hyvin, mutta kun nämä ulkoisvaikutukset. Etenkin taloudesta kiinnostuneiden ei-vasemmistolaisten ei-libertaarien maailmankuvassa ulkoisvaikutukset tuntuvat usein olevan aika tärkeässä osassa. Ja onhan se tärkeä. Mutta ei sillä kovin pitkälle pötkitä. Se on sellainen juttu, mistä puhutaan tieteellisten artikkeleiden johdantoluvuissa, mutta ei varsinaisessa analyysissä.


Käsitteestä itsestään tuntuu olevan vähän sekaannusta. Ulkoisvaikutukset liittyvät hyvinvointianalyyseihin ja hyvinvointiin liittyy eri kriteereitä. On kaksi erillistä ulkoisvaikutuksen käsitettä, jotka liittyvät kahteen eri hyvinvointikriteeriin.

Ensinnäkin ulkoisvaikutukset voidaan määritellä kolmansien osapuolien kautta, mikä sitten liittyy Pareto-hyvinvointikriteeriin. Ulkoisvaikutus tapahtuu, kun kaksi osapuolta tekee kauppaa niin, että se vaikuttaa kolmannen osapuolen hyvinvointiin. Haaste tässä sitten on se, että onko olemassa mitään kauppaa, johon ei liity tällaisia ulkoisvaikutuksia? No, kaikki kaupat täydellisillä markkinoilla, mutta nehän ovat fiktiota. Ja tämä toki liittyy muihinkin kuin markkinahommiin; se, mitä ihmiset tekevät makuuhuoneissaan vaikuttaa myös niiden hyvinvointiin, jotka eivät siellä makuuhuoneissa ole. Joidenkin ihmisten preferenssit nyt vain ovat perseestä.

Toiseksikin ulkoisvaikutukset voidaan määritellä yksityisen kustannuksen ja yhteiskunnallisen kustannuksen erona. Se, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi ja sitä kautta kustannus määritellään on sitten vähän kinkkisempi juttu. Tämä on eri kriteeri kuin edellinen, ja eri ulkoisvaikutus.

Liberaali-Woodyä hirvittää kun etatisti-Buzz näkee kaikkialla tilaisuuksia puuttua  ihmisten vapauteen. Onneksi Woody voi halutessaan ottaa yhteyttä Etatismin uhrien tuki ry:hyn. Uhreja, uhreja kaikkialla.

Onko ulkoisvaikutusten käsitteestä mitään iloa, kun ulkoisvaikutuksia kerran löytyy kaikkialta? No, ensinnäkin sen tajuaminen auttaa ymmärtämään sen, että ulkoisvaikutuksen olemassaolo ei ole riittävä peruste sen korjaamiselle. Toinen hyvä puoli omasta mielestäni on se, että sen avulla voi vetää keskustelijat samaan kustannus-hyöty-kehikkoon, jos muut siihen leikkiin lähtevät. Kolmas on se, että se linkittyy aika hyvin muihin, ehkä mielenkiintoisempiin keskusteluihin. Mikä on "yhteiskunnallinen hyöty" ja miten se määritellään? Miten voitaisiin selvitä paretolaisen liberaalin mahdottomuudesta?

Ehkä tärkeimmin ulkoisvaikutus on välttämätön käsite "taloustieteellisen maailmankuvan" opettelemisessa. Sä luet jotain perusoppikirjaa ja siellä ollaan silleen että "Markkinat rulettaa" ja sä oot silleen että "No ei, entä nää ilmastonmuutokset ja kaikki" ja sitten siellä ollaan silleen että "Hei kato ulkoisvaikutukset" ja sit sä oot silleen että "Ahajoo" ja jaksat lukea eteenpäin. Mallit yksinkertaistavat, ja malleja käyttävässä tieteessä on aina vaarana se, että se näyttää (ainakin ulkopuolisten silmiin) liiankin yksinkertaiselta, idioottimaiselta. On hyvä olla käsitteitä, joilla kuvataan sellaisia ulkopuolelle jääviä tärkeitä juttuja. Tosin jotkut ovat varmaan sitä mieltä, että on idioottimaista olla puhumatta ympäristöstä/sukupuolesta/vallasta aina ja kaikkialla.


P.S. Yks miettimisen arvoinen juttu on se, että onko kyseessä ulkoisvaikutukset sinänsä vai onko kyse pikemminkin iljettävyyksistä à la Al Roth [pdf]? Jos jotkut työntekijät suvaitsee seksuaalista häirintää työpaikoilla, niin se varmaan heikentää ei-suvaitsevien asemaa työmarkkinoilla (ks. Haaparannan vanha blogaus aiheesta). Jos jotkut työläiset suvaitsee alhaisempia palkkoja niin se heikentää kaikkien työläisten asemaa työmarkkinoilla (tästä ks. Nick Rowen blogaus, jonka mukaan me kaikki saamme liian vähän palkkaa, koska meistä jokainen saa liikaa palkkaa.).

P.P.S. Ari Hyytisellä oli aikoinaan "haitallisten ulkoisvaikutusten top-3"-postaus. Mä varmaan laittaisin listan kärkeen valehtelun: luottamus on hyvin hyödyllistä ja luottamuksen pettäminen heikentää luottamusta paitsi pettäneeseen henkilöön, myös muihin ihmisiin.

P.P.P.S. Jos muuten joskus täällä on ollut hiljaista ja tekis mieli lukea jotain mun juttuja, niin pistäkää vaikka uta-mailiin tai kommenttikenttään jotain matskua mistä nyhjästä. Ja kuten aina, kommentoikaa ihmeessä.