Asiantuntijuuden käyttö vaaleissa

Olli Kärkkäinen argumentoi muutama päivä sitten sen puolesta, että valtio ohjaisi resursseja jollekin riippumattomalle taholle, joka voisi sitten käyttää näitä resursseja puolueiden vaaliohjelmien vaikutusten tutkimiseen. Näin äänestäjillä olisi nykyistä parempi käsitys siitä, mitä puolueet oikein ajavat. Toki tämä vaatisi sitä, että puolueet tekisivät tällaisia ohjelmia, mutta en näe sitä kovinkaan suurena haasteena tässä. Tällainen malli on ilmeisesti käytössä Hollannissa, linkki löytyy tuolta tekstistä. Tekstiin tuli vain pari kommenttia, vaikka bongasin sen nostoista, mikä on vähän harmi, olisi hauska nähdä aiheesta käytävän keskustelua. Minun piti kommentoida tätä jo aiemmin, mutta en yksinkertaisesti keksinyt mitään kovin fiksua sanottavaa. No, en tiedä olenko keksinyt nytkään, mutta jotain ehkä.

Faktahan on se, että asiantuntijuutta on saatavilla ja sitä käytetäänkin politiikassa paljonkin. Sen käyttö vain on painottunut kovasti virkamiesvalmisteluun. Ehkä on ajateltu, että kansa menee ja äänestää arvojensa mukaan ja viisaat virkamiehet sitten katsovat, miten noita arvoja parhaiten toteutetaan. Tai sitten on ajateltu, että kansalaiskeskustelu riittää.

Suhtaudun jokseenkin positiivisesti tuohon Hollannin malliin. Tosin lienee reilua huomata että tässä puhutaan taloustieteilijöiden kysynnän kasvattamisesta väkivaltamonopolin voimin.





Kun on jokin selvästi epätäydelliseen informaatioon liittyvä juttu, kuten monet jutut ovat, tykkään monesti lähteä siitä, että kuvittelen, miten juttu menisi täydellisen informaation tilanteessa. Äänestäjät tietäisivät täydellisesti, mitä asioita ja millä painotuksilla kukin puolue tulisi ajamaan hallitusneuvotteluissa ja koska he tietäisivät myös sen, miten vaaleissa tulee käymään, mitään yllätyksiä ei tulisi. Kaikki arvioisivat oikein, millainen hallitusohjelma sieltä oikein tulee. Kansa voisi vaali-iltanakin keskittyä katsomaan huonoja elokuvia ja hupaisaa viihdettä televisiosta sen sijaan, että jännittäisivät ääntenlaskua.

No, ainakaan äänestäjät eivät tiedä täysin sitä, mitä puolueet ajavat, mikä osittain johtuu ihan siitä, että "puolue" on vähän epäselvä entiteetti tai toimijajoukko tässä. Hollannin malli auttaisi siinä, että se, mitä puolueet ajavat, tulisi ehkä vähän selkeämmiksi - näiden tavoitteiden painotus sitten pitäisi äänestäjän itsensä arvioida. Mutta selvästi parempaan päin kuitenkin.

Jos haluaa vaivata älynystyröitään, niin voi miettiä sitä, että mikä on se yhteistoimintaongelma, kilpailun epäonnistuminen, jota tämä korjaa? Jos se on niin, että läpinäkyvämmät vaaliohjelmat olisivat parempia, niin miksei tämä ole yksittäisen puolueen edun mukaista? Minua vähän vaivaa se, että pidän tätä ehdotusta positiivisena mutten oikein osaa vastata tähän kysymykseen. Onko vika äänestäjissä? Onko vika puolueissa? Onko vika asiantuntijoissa?


P.S. Tuossa Kärkkäisen tekstissä puhuttiin myös valtion budjetin arvioimisesta, mikä liittyy keskusteluun ns. finanssineuvostosta, hallituksen talousarvioesityksiä arvioivasta ulkopuolisesta tahosta. Tämä on vähän oma keskustelunsa, mutta käsittääkseni tällaiseen suuntaan ollaan hiljalleen kallistumassa, paljolti kai Brysselistä tulevan paineen ansiosta. Puolueiden vaaliohjelmien arvioiminen olisi siinä mielessä hyvä, että se tulee suhteellisen aikaisin päätöksentekoprosessissa. Muutaman ulkopuolisen asiantuntijan mielipide ei varmaan suuremmin hetkauta enää siinä vaiheessa, kun talousarvioesitys annetaan (toki tieto siitä, että se arvioidaan voi vaikuttaa sen valmisteluun).

5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Hirveän kannatettava idea mielestäni, vaikka ei olekaan omaa lehmää ojassa :-)


Tavallaan se haaste voi olla siinä, että osin meidän järjestelmä elää sillä, että puolueet ei lyö kaikkia kantoja kiinni ennen vaaleja. On helpompi neuvotella, kun ei koko ajan ole pettämässä jotain vaalilupaustaan.

Musta toki tämä olisi hyvä juttu, koska totuuden pitää mennä edelle tällaista taktikointia. Ihan helppo ei muutos olisi nykymeiningille kuitenkaan.

Rogue kirjoitti...

Saatais varmaan aika erilaisia ennusteita aikaseks riippuen siitä "riippumattomasta asiantuntijasta". Muuttujia on paljon ja se riippumaton asiantuntija joutuis väkisinkin keskittymään tiettyjen riippuvuuksien tutkimiseen toisten kustannuksella. Toki joistain yksittäisistä kapeesti rajatuista vaikutuksista saatais varmaan helpostikin suht objektiivista tietoa.

Mut miten olis vaihtoehto a´la Robin Hanson? Pistetään pystyyn prediction market, jossa lyödään vetoa niistä vaikutuksista, joista halutaan saada tietoa? Okei, kauhee määrä ongelmia tossakin, mutta ainakin toi riippumattoman asiantuntijan potentiaalinen subjektiivisuusaspekti poistuis. Tehokkaan vedonlyöntimarkkinan pitäis ainakin teoriassa antaa ennusteeks jonkinlainen painottunu keskiarvo asiantuntijoiden näkemyksistä.

O kirjoitti...

On paljon laskelmia, joiden tulokset eivät riipu oletuksista. Esimerkiksi staattiset mikrosimulaatiolaskelmat vero- ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksista valtion tuloihin/menoihin ja tulonjakoon ovat positiivista taloustiedettä siinä mielessä että laskelmien tekijä ei vaikuta saatuihin tuloksiin.

Jos halutaan arvioida käyttäytymisvaikutuksia, niin tulokset riippuvat toki oletuksista mm. joustojen suhteen. Sitten jos edetään makromalleihin, niin tulokset riippuvat entistä enemmän oletuksista.

Lähitulevaisuudessa Valtiovarainministeriö, muut ministeriöt, tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat tulevat käyttämään samaa mikrosimulaatiomallia. Jos myös puolueilla on tämän mallin käyttöoikeus, voisivat puolueet valita vaaliohjelmansa parametrit laskelmien avulla, jolloin vertailevan tutkimuksen tulokset eivät tulisi yllätyksenä.

Rogue kirjoitti...

Olli:

Joo, en tarkottanu kiistää etteikö monista yksittäisistä vaikutuksista vois saada objektiivistakin tietoa. Ongelmana on vaan usein just se, että esim. perinteisen vasemmiston ja oikeistom erimielisyydet tiivistyy pitkälti noihin joustoihin. Jos väitellään vaikka jostain isohkosta perustulosta, niin kärjistettynä oikeisto väittää että jengi ei tee mitään jos ne saa tonnin käteen ja vasemmisto väittää, että kaikki ihmiset on kivoja ja ahkeria eikä perustulo houkuttele ketään löysäilemään. Ja empiirisen datan puutteessa on sitten vaikeeta vakuuttaa kumpaakaan puolta ennustuksillaan.

Mut joo, en yhtään epäile etteikö tollasesta tutkimuksesta olis hyötyä ja oon itekin sellasta kaipaillu. Pakottais puolueitakin vähän miettimään että mitä ne sinne ohjelmaan tunkee. Tosin luulen että äänestyspäätöksen kannalta hyötyä siitä tiedosta olis lähinnä suht pienelle porukalle valistuneempia ja aiheesta innostuneempia äänestäjiä. Mut toki kaikille vois tulla hyötyä siitä, että puolueet joutuis tekemään järkevämpiä ohjelmia.

Allan Seuri kirjoitti...

Heikki: Tuo on hyvä pointti, siitä varmaan on kyse, ettei haluta lyödä kortteja pöytään. Niin, musta tuntuu että nää voi olla niin pienistä jutuista kiinni, muutamat tyypit isoimmissa puolueissa varmaan päättäisivät sen, että onks tää nyt hyvä vai huono juttu. Tai en tiedä, mutta näin spekuloisin.

Rogue: Mä nyt olen aina ja kaikkialla ennustemarkkinoiden kannalla.

Jos ja kun perinteisen vasemmiston erimielisyydet tiivistyy paljolti joustoihin, niin oltais aika mielenkiintoisessa (hyvässä?) tilanteessa jos ne oikeasti puhuis joustoista eivätkä harrastaisi keittiöetnografiaa.

Lähetä kommentti

Kommentti

Blogiarkisto