Meta

Tässä postauksessa on vain vähän talousjuttuja ja enemmän henkilökohtaisuuksia. Mutta jos sinua, lukijaa, kiinnostaa se, että mitä minä tänne tulevaisuudessa kirjoittelen tai muutenkin tämä blogi, niin kommentoi! Oon miettiny, tarviin apua.

Minusta on hauska kirjoitella tänne, mutta ajattelin vähän uudistaa juttuja. Olen tehnyt tätä samalla, satunnaisella mallilla jo jonkin tovin ja ajattelin vähän miettiä asiaa uudestaan. Erityisesti ulkoasussa on paljon, mistä en pidä. Tai ehkä parempi olisi sanoa, että siinä on vähän, mistä pidän.

Ihan jos jotakuta kiinnostaa, niin tällä blogilla on jotain vähän alle 500 hittiä kuussa, vaihdellen kuitenkin huomattavasti. Itse asiassa isoin yksittäinen liikenteen lähde on Toukon erääseen satunnaiseen Tuomas Enbusken US-puheenvuoroon laittamassa kommentin kommentissa. Jos jostain olen varma niin siitä, että tuo US ei ole minun paikkani. Nostan kyllä hattua siellä kohteliaasti keskusteleville ja vaikkapa Olli Kärkkäisen erudiitit kirjoitukset taloustieteellisestä näkökulmasta suomalaiseen sosiaaliturvakeskusteluun ovat performansseja, joita seuraan mielenkiinnolla.

No, palatakseni aiheeseen mietiskelin eilen, että mitäs tälle tekis. Mulla on tässä kaksi haastetta.

1. En ole visuaalinen ihminen. Yhtään. Jos joku kysyisi minulta yhtäkkiä että millaiset lamput tai verhot kodissani on niin en osaisi sanoa. En kiinnitä tällaisiin juttuihin huomiota. En ymmärrä väreistä juurikaan, mitä nyt sen verran olen opetellut että vältän pukeutumasta pelleksi epähuomiossa. Huomaan kyllä, jos jonkun blogi näyttää kivalta, mutta en oikein osaa sanoa, mitä tälle pitäisi tehdä. On joitakin ihan teknisiä juttuja, joita pitää fiksailla kuten se, että tämä teksti näyttää ilmeisesti rumalta tihrulta ainakin Google Readerissa. Ehkä muutenkin. Kaikkea tämmöistä. Ehkä pitää jonkinlainen esittelykin kirjoittaa.

2. En tiedä, mitä tällä tekisin, noin yleisemmin ottaen. En ole juurikaan mainostellut tätä, mikä ehkä kertoo jotain siitä, etten ihan tiedä tämän arvoa. Vaikka en koe tänne kirjoittamista mitenkään tuskallisena, olen alkanut kaivata jonkinlaista fokusta ja identiteettiä. Jos jotain, niin ehkä se juttu on se, että jos joku jossain sanoo jotain vähän väärin tai ainakin oudosti jostain talousasiasta, niin minusta on hauska viisastella täällä. Tarkoitukseni ei ole vittuilla ja toivon, ettei se sellaisena ole välittynytkään. On vain vaikeaa jättää käyttämättä tilaisuuksia oppia ja opettaa. Ongelma tässä on se, että pelkkä reaktiivinen kirjoittaminen ei ole hyväksi.

Minä koen nämä jutut oikeasti jännittävinä. Talous, makro, raha. Joskus into vallan tärisyttää kun luen jotain keskuspankki-ihmisen lausuntoa ja näen (tai kuvittelen) siinä sen vuosisatoja kestäneen älyllisen ja institutionaalisen kehityksen, joka on johtanut siihen, että se tyyppi nyt puhuu tästä asiasta ja tällä tavalla. Tai kun pääni pärähtelee lukiessani jotain mahtavaa "Mikä on pankki"-pohdintaa, kuten tämä Interfluidityn tuore kirjoitus. Ja se intoni välittyy niin, että kirjoitan vaikeita tekstejä. Enkä tarkoita tällä sitä, että nämä ajatukset olisivat jotenkin niin hienoja ja teemat niin vaikeita, etteivät maallikot niitä voisi ymmärtää.

Mutta kuten sanottua, kaipaan ehkä jotain identiteettiä tälle. Yritän miettiä sitä tässä. Kaikki kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita! Harvoinhan tänne kukaan kommentoi, mutta minusta se on aina hauskaa, vaikka sitten tuleekin kauheat paineet että pitää sanoa jotain fiksua takaisin. Voi laittaa myös spostina jos siltä tuntuu, etunimi.sukunimi[miumau]uta.fi. Varmaan tässä vaiheessa tiedätte jossain määrin, että mitkä asiat minua kiinnostavat ja mistä minä jotain tiedän. Pitäisikö kirjoittaa enemmän yleisistä asioista vai keskittyä enemmän rahapolitiikkaan ("ECB-watch")? Pitäisikö kirjoittaa pitemmin vai lyhyemmin? Pitäisikö ottaa kantaa vai keskittyä selostelemaan, että mistä on kyse ja että mitä joku ikiaikainen käppänä asiasta tiesi? Oisko kiva jos ois kuvia? Yks hauska juttuhan ois talouspoliittinen fact-check-blogi. Ei se toki kaikkia himoja tyydyttäis, mutta vois olla hauska olla mukana, ja tollasia fact-check-hommia Suomessa on aika vähän, muistaakseni Aamulehdellä ainakin jossain vaiheessa oli sellainen palsta.

Aion joka tapauksessa jatkaa kirjoittelua. Mukavaa puuhaahan tämä on, ja kun täällä avautuu niin ei tarvitse sitten muualla niin puhista.