Kasvu, ennusteet ja kriisi

Kiitos erään FB-keskustelun, sain ajatuksen tehdä kuvioita ennusteista ja kasvusta kriisiaikana. Mallina toimi seuraava kuvio: mutta lähteen kanssa ja ilman nokkelia kommentteja:

Kätevä aineisto löytyi Blanchard & Leigh'n IMF-työpaperin "Growth Forecast Errors and Fiscal Multipliers" kautta. Tuossa paperissa haetaan evidenssiä finanssipolitiikan kerroinvaikutuksista selittämällä ennustevirheitä finanssipolitiikan kireydellä. Kirjoittajien mukaan finanssipolitiikan kireys selittää ennustevirheitä ja tämä voidaan tulkita finanssipolitiikan kerroinvaikutuksen aliarvioinniksi ennustajien taholta.*

Katsotaan ensin Kreikkaa, koska se kuvio on selkein. Ryssintää ryssinnän perään.

D'oh! Ennusteet ovat aina huhtikuulta, IMF:n World Economic Outlook-julkaisusta. Datasta lisää alempana. Ensinnäkin haluaisin kiinnittää huomionne revisioihin: siinä missä mallikuvassa kaikki katkoviivat lähtevät siististi toteutumalta - se taitaa olla jotenkin pielessä - tässä ennusteet eivät aivan lähde siltä toteutumaviivalta (toteutuma muuten perustuu vuoden 2012 ennusteen tietoihin). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa vuonna 2009 vuoden 2008 kasvuksi on "ennustettu" noin kolmea prosenttia, mutta myöhemmin on osoittautunut, että eihän silloin 2008 kasvua ollutkaan. Fyysikko ja olympiajalkapallisti Niels Bohr ja  politiikko ja alkoholisti Ahti Karjalainen tiesivät, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Mutta ei se menneisyydenkään ennustaminen helppoa ole. Kreikkalaisilla tilastonikkareilla saattaa muuten olla näppinsä pelissä tässä.

Toinen on se, että ennusteita on hilattu aina vain alaspäin. Tämän voi nähdä myös finanssipolitiikan yllättävän suurena vaikutuksena BKT:n kasvuun: Kreikan tiukat säästöohjelmat kuristavat kasvua enemmän, kuin luulimme. Itse asiassa Kreikka on kevyt outlier B&L:n analyysissä: ottaen huomioon yleisen suhteen finanssipolitiikan ja ennustevirheiden välillä aineistossa, kasvun ei olisi pitänyt olla näin heikkoa kuin mitä se on ollut (kuvio 1 paperissa).

Tätä voi verrata Saksaan, jonka finanssipolitiikkaa ei tarvinnut vetää niin kireälle kuin Kreikan:

Tiedän, on vähän epäselvää. En oikein hahmota värejä. Kuitenkin, Saksan kasvu vuosina 2010 ja 2011 oli ennusteita voimakkaampaa.

Kuten Blanchard ja Leigh sanoisivat: finanssipolitiikan vaikutuksia aliarvioitiin. Tai kuten Jeesus sanoisi: jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hän luulee itsellään olevan.

Vielä pari kuviota mielenkiinnon vuoksi. Suomi muistuttaa tässä enemmän Saksaa.

Espanjan suhteen ennustaminen on ollut aika tarkkaa, lukuunottamatta vuotta 2008 kun kaikki meni metsään.

Vielä loppuun yksi huomio ennusteista, yleisemmin. Hyvä kirjoittaja opastaa lukijoitaan tulkinnassa. Tässä on väärä tulkinta:

• "Taloustieteilijät eivät näytä osaavan mitään! Ei niitä kannata kuunnella missään asiassa". Ks. Scott Sumnerin kommentti aiheeseen.

Tässä parempia tulkintoja:

• Ennustaminen kriisiaikoina on vaikeaa, tai ainakaan sitä ei osata tehdä kovin hyvin.
• Jotkut mallit kaipaavat päivitystä, erityisesti finanssipolitiikan vaikutusten osalta (huom. kuitenkin rahapolitiikka ja sen reaktiot)
• Haetaan parempia tapoja ennustaa (makrofutuurit, anyone?)
• Koska ennusteisiin näyttää liittyvän epävarmuutta, se kannattaisi ottaa huomioon. Harmi että piste-estimaatit ovat aina seksikkäämpiä kuin luottamusvälit.

Sitten datasta ja kuvioista. Data löytyy täältä zip-muodossa, sieltä löytyy tuon yllä mainitun artikkelin taustalla oleva aineisto ja .do-tiedostot. Itse käytin R:ää, koodin löydätte alta jos haluatte leikkiä. Kannattaa kuitenkin olla tarkka muuttujien suhteen - niitä on paljon ja dokumentaatio niiden suhteen ei ole täysin selkeä. Alla käyttämäni R-koodi, laitoin sen tuollaiseen laatikkoon:


##Crude visualisations of Blanchard & Leigh for blog## ##Writer: Allan Seuri## ##Plot growth & forecasts (or forecast errors)## ##Like this: http://dareconomics.files.wordpress.com/2012/12/troika-greek-gdp-forecasts.png?w=500## ##Blanchard & Leigh: "Growth Forecast Errors and Fiscal Multipliers", IMF WP. 13/1"## ##Data from http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2013/Data/wp1301.zip## setwd("C:/Users/Allan/Documents/Blogisäädöt") #This is the BL-data transformed into csv with Excel BLdata<-read.csv("BlanchardLeigh.csv",header=T,sep=";",dec=",") #Keep only 2007-2014 BLdata<-BLdata[BLdata$year %in% c(2007:2014),] #For these plots we only need the following vars idvars<-c("ifscode","year","wdicode","country") valvars<-sapply(c(2008:2012),function(x) paste("ngdp_rpch",x,"spring",sep="")) vars<-append(idvars,valvars) BLdata<-BLdata[,colnames(BLdata) %in% vars] #Countries we would like to plot plotcountries<-c("Finland","Germany","Greece","Spain","United Kingdom","United States") BLdata<-BLdata[BLdata$country %in% plotcountries,] #Finnish names for plots countryFinnish<-c("Suomen","Saksan","Kreikan","Espanjan","Yhdistyneen kuningaskunnan","Yhdysvaltain") transmat<-cbind(plotcountries,countryFinnish) dev.off() #The plotting function #Exports figures as .png-files plottaus<-function(x){ plotdata<-BLdata[BLdata$country==x,] plotdata$actual<-plotdata$ngdp_rpch2012spring plotdata$actual[!plotdata$year %in% c(2007:2011)]<-NA plotdata$ngdp_rpch2008spring[!plotdata$year %in% c(2007:2010)]<-NA plotdata$ngdp_rpch2009spring[!plotdata$year %in% c(2008:2011)]<-NA plotdata$ngdp_rpch2010spring[!plotdata$year %in% c(2009:2012)]<-NA plotdata$ngdp_rpch2011spring[!plotdata$year %in% c(2010:2013)]<-NA plotdata$ngdp_rpch2012spring[!plotdata$year %in% c(2011:2014)]<-NA countryname<-plotdata$country[1] countryFinnish<-transmat[transmat[,1]==countryname,2] titteli<-paste(countryFinnish,"BKT:n vuosittainen kasvu ja ennusteet") filuname<-paste(countryname,"GrowthForecast.png",sep="") legenda<-c("2008 ennuste","2009 ennuste","2010 ennuste","2011 ennuste","2012 ennuste","Toteutuma") cols<-colors()[630:634] png(filuname,width=580,height=340) par(mar=par("mar")+c(0,0,0,8)) plot(plotdata$year,plotdata$actual,type="l",lwd=2,ylim=c(-8,6),xlab="",ylab="",axes=F) grid(NA,NULL,col=colors()[236],lty=1) par(new=T) plot(plotdata$year,plotdata$actual,type="l",lwd=2,ylim=c(-8,6),xlab="",ylab="",axes=F) lines(plotdata$year,plotdata$ngdp_rpch2008spring,lty=2,lwd=2,col=cols[1]) lines(plotdata$year,plotdata$ngdp_rpch2009spring,lty=2,lwd=2,col=cols[2]) lines(plotdata$year,plotdata$ngdp_rpch2010spring,lty=2,lwd=2,col=cols[3]) lines(plotdata$year,plotdata$ngdp_rpch2011spring,lty=2,lwd=2,col=cols[4]) lines(plotdata$year,plotdata$ngdp_rpch2012spring,lty=2,lwd=2,col=cols[5]) axis(2,cex.axis=0.8) axis(1,at=c(2007:2014),cex.axis=0.8) title(main=titteli) par(xpd=T) legend(2014.6,0,legend=legenda,lty=c(rep(2,5),1),lwd=2,col=c(cols,"black")) text(2014.8,-12,labels=c("Data: Blanchard & Leigh: \"Growth Forecast Errors and Fiscal Multipliers\", IMF WP. 13/1 \n Ennusteet IMF:n, toteutuma perustuu vuoden 2012 ennusteen tietoihin"),cex=0.5) dev.off() } #Do the figures for the countries sapply(plotcountries,FUN=plottaus)


Loppuun vielä pari tuoreempaa vanhempaa finanssipolitiikkaan liittyvää postausta, jos joku ei ole vielä lukenut ja jutut kiinnostavat, teemat ovat jotakuinkin että euroalueen laajuisen finanssipolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia vaimentaa EKP , mutta finanssipolitiikalla on myös ei-makrotaloudellinen puoli ja yksittäisten jäsenmaiden finanssipolitiikalla on väliä yksittäisten jäsenmaiden kannalta.

Ja muistakaa, että vaikka lähitulevaisuus näyttää kurjalta, pitkällä aikavälillä me elämme ikuisesti ja asutamme kaukaisia planeettoja.

*B&L:n analyysi keskittyy (huhtikuun) 2010 ennusteisiin vuosien 2010 ja 2011 kasvusta, verraten näitä vuosien 2010 ja 2011 toteutumiin. Kahden vuoden aikaväliä perustellaan mahdollisilla finanssipolitiikan viiveisillä vaikutuksilla. Finanssipolitiikan kireyttä mitataan ennustetulla strukturaalisella julkisen talouden epätasapainolla osuutena potentiaalisesta tuotannosta. Kirjoittajien mukaan tämä on yleisesti käytetty mittari päätösperäisen finanssipolitiikan tilalle.

Itseäni jäi mietityttämään finanssipolitiikan kireyteen liittyvät ennustevirheet: ehkäpä ennustajat eivät ole aliarvioineet finanssipolitiikan vaikutusta kasvuun, vaan itse finanssipolitiikan tilan? Kirjoittajat käsittelevät tätä kysymystä ja heidän mukaansa tätä on vaikea ottaa huomioon tämänkaltaisessa analyysissä. Pitää miettiä asiaa vielä. Ja jos on robustisuushuolia, kannattaa lukea paperi. Muutenkin toki kannattaa.