Euroopan keskuspankki on mantereemme tärkein talouspoliittinen instituutio. Kansalaisten olisi hyvä ymmärtää sen toimintaa. Parhaiten tämä onnistuu lukemalla EKP:n institutionaaliseen perustaan liittyviä asiakirjoja ja EKPJ:n johtajien lausuntoja. Noissa lausunnoissa on oma kielensä täynnä piilotettuja merkityksiä eivätkä ne välttämättä aukea kovin helposti valveutuneellekaan kansalaiselle.
Tätä taustaa vasten tykkään aina välillä repostella keskuspankkiirien sanoja. EKP:n neuvosto kokoontui viime torstaina, jonka jälkeen pääjohtaja Draghi piti tuttuun tapaansa lehdistötilaisuuden. Kysymykset ja kommentit ovat, kuten aina, tervetulleita.
Yleisesti ottaen lehdistötilaisuudessa käsiteltiin tuttuja teemoja. Finanssipolitiikan tasapainottaminen on tärkeää, rahapolitiikan välitysmekanismia pidetään silmällä, vaaleja ja valuuttakursseja ei kommentoida. Yhden asian haluaisin nostaa esille.
Kuten kaikki tiedämme, yhteisen rahapolitiikkamme ylitsekäyvä tavoite on alle-mutta-lähelle 2 prosentin vuosi-inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio-odotukset euroalueella ovat laskeneet jo tovin. Keskuspankin väliennusteet inflaatiolle ovat 1,2-2,0% ja 0,6-2,0 % vuosille 2013 ja 2014 vastaavasti. Piste-ennusteet ovat 1,6 ja 1,3 prosenttia vuosille 2013 ja 2014 vastaavasti. Riskit inflaation nousulle ja laskulle ovat EKP:n mukaan tasapainossa.
Kysyttäessä aiheesta pääjohtaja sanoi, että inflaatio-odotukset ovat linjassa keskuspankin tavoitteen kanssa. Tämä ei sinänsä ole mikään yllätys - ainahan ne ovat. Ainakin itsestäni tuntuu kuitenkin todennäköiseltä, että vaikkapa tuo vuoden 2014 piste-ennuste 1,3 prosenttia ei ole tarpeeksi lähellä kahta prosenttia ollakseen aivan tavoitteessa. Miksi sitten emme sitten nähneet koronlaskua? Eräs EKP:n käyttäytymistä selittävä tekijä lienee varovaisuus epävarmuuden edessä.
EKP:n ensimmäinen pääjohtaja Wim Duisenberg lausui tämän periaatteen selkeästi heinäkuun 2002 lehdistötilaisuudessa:
As far as the balance between upside and downside risks is concerned, we believe that the risks are still somewhat on the upside, but uncertainties are too great to come to decisions at this stage.
Annetaan siis tulevaisuuden paljastaa itsensä ensin. Varovaisuus on väärä sana, mutten keksinyt parempaakaan. Tarkemmin ottaen kyse on instrumentin - tässä ohjauskoron - liikkeiden vaimentamisesta epävarmuuden edessä. Näin EKP toimii, mutta onko se oikein? Ehkä on, ehkä ei. Tuntuu intuitiiviselta olla hötkyilemättä, kun ei ole varma, mutta toisinaan hötkyily voi olla parempi ratkaisu juurikin epävarmuuden vuoksi. Vaikkapa ilmastonmuutoksen suhteen epävarmuuden, eli "paksujen häntien" pitäisi motivoida tekemään enemmän ilmiön ehkäisemiseksi, ei vähemmän.*
Draghi kertoi kysyttäessä, että myös koronlaskusta keskusteltiin, joten vaikka riskit inflaation nousulle ja laskulle ovat tasapainossa, paineet korkojen nostamiselle ja laskemiselle eivät ole.
Pari loppukevennystä vielä tuosta lehdistötilaisuudesta. Ehkä se on se ympäristön kuivuus, joka saa kitukasvuisimmankin kaktuksen näyttämään vehrevältä huumorin kukalta tälle aavikolle eksyneen tarkkailijan silmissä.
Puhuessaan rahapolitiikan välitysmekanismista iso-D heitti seuraavan läpyskän:
... this is certainly an issue that is very close to the Governing Council’s heart – if I can use that word in relation to central bankers.
Heh. Jos sanaa "sydän" ei voi käyttää keskuspankkiirien yhteydessä, sanaa "absurdi" voi käyttää senkin edestä. Kysyttäessä valtionvelkojen osto-ohjelma OMT:stä ja sen säännöistä Draghi aloitti vastauksensa seuraavasti:
I am not sure I understand your question. I think, by now, that you have in fact stopped asking questions about how the OMT works because you understand how it works.
"Se, että en enää kuule kysymyksiä asiasta, josta juuri kuulin kysymyksen tarkoittaa, että ymmärrätte asian." Niin, ja tuo oli kolmas OMT:n sääntöihin viittaava kysymys samassa lehdistötilaisuudessa.
*Taloustieteellisessä kirjallisuudessa instrumentin liikkeiden vaimentaminen epävarmuuden edessä on jonkinasteinen conventional wisdom (ks. Brainard (1967): Uncertainty and the Effectiveness of Policy), mutta muitakin näkemyksiä on esitetty (ks. Giannoni (2002): Does Model Uncertainty Justify Caution? Robust Optimal Monetary Policy in a Forward-Looking Model).
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentti