Talous on peli, jossa joka kierroksella jokainen pelaaja saa myydä jotain ja ostaa jotain. Aamulla myyt työtä, illalla ostat omenoita. Ajatellaan ensin, että kaikki ostaminen ja myyminen tapahtuu rahan kautta. Molemmat näistä tapahtumista kasvattavat BKT:ta. Työsi myyminen on tuloa itsellesi, omenoiden osto tuloa omenakauppialle. Peli etenee näin mukavasti pari kierrosta.
Mitä jos yhtenä aamuna päätätkin olla ostamatta omenoita? No, BKT romahtaa koska omenakauppias ei saa tuloa. Hän seisoo torilla omenoidensa kanssa, eikä kukaan osta niitä. Ensi kierroksella päätät palata entiseen: käyt aamulla töissä ja ostat illalla omenia. BKT kasvaa seuraavassa periodissa ennalleen. Sinulla on kuitenkin koko ajan vähintään yhden kierroksen verran rahaa kukkarossa. Ja oletetaan, että omenakauppias tulee uskollisesti torille, vaikka hänelle tehtiinkin oharit.
Tehdään vielä yksi hieno innovaatio: rahoitussektori, mahdollisuus liikuttaa ostovoimaa ajassa. Määritellään rahoitussektori yksinkertaistetusti niin, että siellä vain vaihdetaan velkakirjoja. Huomionarvoista on, että rahoitussektorin vaihdanta ei kuulu BKT:hen. Miksi? No, kun BKT:n määrittelee tuotannon avulla, siihen on helpointa vastata: rahoitussektori ei tuota mitään. Siksi vuonna 20
08 Yhdysvaltain BKT oli vain 14,6 triljoonaa, vaikka johdannaismarkkinoiden arvo oli 182 triljoonaa. No, tietysti oikeassa elämässä rahoitussektori tuottaa näiden velkapapereiden välityspalveluita.Mutta tässä ajatusleikissä ei tarvita mitään välityspalveluita. Jokainen, joka haluaa ottaa lainaa, löytää itse vaivatta ja välittömästi markkinoilta jonkun, joka haluaa antaa lainaa. "Anna minulle euro tänään, annan sinulla kaksi huomenna" ei ole mitään tuotantoa, se on vain lupaus. Eikä se ole tulojakaan, koska nettovarallisuus ei ole kasvanut: olet saanut kasan rahaa, mutta sen päällä on ollut kortti, jossa lukee "olet velkaa". Olet yhtä rikas kuin ennenkin.
Ajatellaan, että käyt töissä ja saat siitä rahaa. Et haluakaan omenoita, vaan haluat säästä rahat ja kenties ostaa enemmän omenoita huomenna. Menet rahoitusmarkkinoille ja löydät naisen, joka haluaa ostaa enemmän omenoita tänään ja olla omenoitta huomenna. Sinä annat hänelle rahaa, hän antaa sinulle lupauksen maksaa takaisin. BKT ei kasva.
Avainkysymys on se, mitä tapahtuu rahalle. Pitääkö nainen rahat itsellään vai ostaako hän omenoita? Jos hän haluaakin pitää rahat taskussaan, BKT romahtaa. Jos hän ostaa omenat, BKT pysyy ennallaan.
KYSE ON RAHASTA. Jargonilla: ainut syy, miksi Sayn laki ei päde, on transaktiokustannusten aikaansaama hyödyke, jota käytetään vaihdannan välineenä. Jos rahaa ei olisi, näin ei kävisi. Rahoitussektori ei itsessään vaikuta Sayn lain pätevyyteen. Miten homma menisi ilman rahaa, puhtaassa ja hyvin yksinkertaisessa luottotaloudessa?
Kaikki maksavat toisilleen velkapapereina, lupauksina. Sinä käyt töissä vaikkapa parturissa. Asiakkaat ovat milloin mitäkin, ja he antavat sinulle erilaisia lupauksia. "Tule käymään illalla pehmoleluliikkeessäni, niin saat teddykarhun." Sitten mietit että helvettiäkö minä teddykarhulla kun haluan syödä omenoita. Sitten keksit, että ahaa, samoilla rahoitusmarkkinoillahan voi vaihtaa näitäkin. Menet sinne ja löydät erään, joka itkee ja huutaa että ei hän halua omenoita hän haluaa teddykarhun. Vaihdatte papereita ja ihmettelette sitä, miten tarpeenne sattuivat vastaamaan toisiaan.
Mitä jos ei haluaisi ostaa mitään, haluaisi säästää? Menet taas markkinoille ja etsit sen naisen, joka haluaa kuluttaa paljon omenoita tänään. Sinä annat hänelle omenavelkakirjasi, hän antaa sinulle lupauksen huomisesta omenavelkakirjasta. Yksinkertaista. Itse asiassa johdannaismarkkinat syntyivät siinä hetkessä, kun hän antoi sinulle lupauksen huomisesta velkakirjasta, eräänlaisen velkakirjan velkakirjan.
Mikä on se ratkaiseva ero tämän talouden ja rahallisen talouden välillä?
Rahallisessa taloudessa pystyit aina säästämään niin, että laitat rahaa patjan alle ja uskot, että omenakauppias ottaa sen vastaan huomennakin. Omenakauppias jäi ilman tuloja. Puhtaassa luottotaloudessa säästät vain velkapapereiden avulla. Oletetaan, että sinulla on omenavelkapaperi tälle illalle. Mitä tapahtuu, jos säästät sen? Ainut, joka siitä kärsii on sinä itse. Omenakauppias on toki varannut sinulle (velkapaperin haltijalle) omenoita, ja nyt ne vain mätänevät. Häntä se ei kuitenkaan harmita, koska tosiasiallisesti hän ei edes omistanut niitä - hän möi ne jo aamulla.
Jos lupaukset eivät ole osa BKT:ta, miten BKT mitataan puhtaassa luottotaloudessa? Pitänee miettiä joskus, tämäkin venähti jo liian pitkäksi.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentti