Mitä kokonaisveroaste ei kerro?

Tämä menisi kansioon "Opin itsestäänselvyyksiä ja löysin vain caveatteja."

Kysymys tuli mieleeni vähän aikaa sitten kun näin kokonaisveroasteen kehitystä kuvaajan graafin. Veroaste laman aikana on noussut vain hieman (ks. taulukko), kun valtio on rahoittanut menojaan ottamalla velkaa. Mutta "To spend is to tax", Milton Friedmanin sanotaan sanoneen, ja otettua velkaa pitää maksaa takaisin veroja nostamalla. Toki velan maksaminen takaisin vain osittain joko inflaation tai haircuttien myötä on myös mahdollista, mutta siinä määrin kuin maan kansalaiset omistavat velan, tätä voidaan pitää verottamisena (joka on oikeastaan vain yksityisen varallisuuden siirtämistä julkiseksi varallisuudeksi). Ja siinä määrin kuin muiden maiden kansalaiset omistavat velan, politiikka ei ole kovin kestävää. On esimerkiksi vaikea perustella sitä, että Bushin veroleikkaukset, joita ei rahoitettu menoja vähentämällä vaan lainaa ottamalla, olisivat oikeasti vähentäneet verorasitusta - ne vain siirsivät sitä.

Olisiko siis julkinen kulutus osuutena BKT:sta (G/BKT) parempi verorasituksen mittari? Huomasin kuitenkin lukuja katsellessani, että ei se ole ainakaan hyvä mittari pitkän aikavälin verorasitukselle, koska G/BKT tuntuu olevan aina kokonaisveroastetta korkeampi. Joka maassa, aina. Valtiolla kun on muitakin tuloja kuin verot. Esimerkiksi vuonna 2010, joka ei välttämättä ole edustava vuosi, kohta "Sekalaiset tulot" oli noin 10 prosenttia kaikista valtion tuloista ja noin kuudesosa siitä, mitä verotulot olivat. "Sekalaiset tulot" ovat siis merkittävä tapa rahoittaa julkisen sektorin toimintaa, ja niiden erittely löytyy täältä (pdf). Isoja lähteitä ovat mm. siirto valtion eläkerahastoista, siirto valtion asuntorahastosta, Veikkauksen ja RAY:n tulot (kai se Fintotokin tuolla jossain on) ja EU:lta saatavat rahat.

Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Ainakin kannattaa olla tarkkana siitä, mitä kokonaisveroaste mittaa, mitä se ei kerro ja mihin sitä haluaa kussakin yhteydessä käyttää. Esimerkiksi rahapelien tulot tuntuvat ainakin intuitiivisesti veronkaltaisilta. Jos esimerkiksi rahapeleistä tehtäisiin haittaverotettava, kilpailtu ala, homma olisi kuluttajan rahojen kannalta aika samankaltainen (vaikka hänen valintamahdollisuutensa olisivatkin suuremmat), mutta tämä nostaisi kokonaisveroastetta nykyiseen järjestelmään verrattuna. Todennäköisempi skenaariohan mahdollisessa vapauttamisessa lienee se, että valtio myisi lisenssejä eri toimijoille ja nämä lisenssit sitten luultavasti näkyisivät tuolla "Sekalaiset tulot"-osiossa.

Toisaalta Sekalaisissa tuloissa on tuottoja valtion varallisuudesta, ja nämä eivät suoranaisesti kerro nykyisestä tai tulevasta verorasituksesta.